Mitä eroa on vanhuksen virkistystoiminnalla ja seuralaistoiminnalla?

Virkistystoiminta ja seuralaistoiminta eroavat toisistaan ennen kaikkea muodoltaan ja syvyydeltään: virkistystoiminta on usein ohjelmapohjaista ryhmätoimintaa, kuten jumppaa tai musiikkihetki, kun taas seuralaistoiminta on yksilöllistä, jatkuvaa ja aina saman tutun ihmisen kanssa tapahtuvaa kahdenvälistä seuranpitoa. Tärkein ero on siinä, että seuralaistoiminnan ytimessä on pitkäaikainen, luottamuksellinen ihmissuhde, ei yksittäinen ohjelmanumero. Alla käymme läpi molemmat palvelumuodot tarkemmin ja kerromme, miten ne parhaimmillaan täydentävät toisiaan.

Mitä virkistystoiminta vanhuksille tarkoittaa käytännössä?

Vanhuksen virkistystoiminta tarkoittaa tavoitteellista, usein ohjattua toimintaa, joka edistää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Se voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllistä, ja se kattaa laajan kirjon aktiviteetteja: ulkoilua, liikuntaa, muistelua, laulamista, käsitöitä tai retkiä. Virkistystoiminnan keskeinen tarkoitus on tuoda vaihtelua arkeen ja tarjota mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Käytännössä virkistystoimintaa järjestävät hoivakodit, palvelutalot, kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat. Myös Seurana Oy tarjoaa näitä palveluita palvelutaloihin ja hoivakoteihin. Toiminta on tyypillisesti ryhmämuotoista: yhteinen lauluhetki, ohjattu tuolijumppa tai muistelupiiri. Tämä tekee siitä saavutettavaa monille samanaikaisesti, mutta se tarkoittaa myös sitä, että yksilölliset toiveet jäävät helposti taka-alalle.

THL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan monet iäkkäät kokevat arkensa virikkeettömäksi ja kaipaavat erityisesti enemmän ulkoilumahdollisuuksia. Tämä kertoo siitä, että vaikka virkistystoimintaa on tarjolla, se ei aina tavoita jokaista yksilöllisesti tai riittävän usein.

Hyvä virkistystoiminta ottaa huomioon vanhuksen fyysisen kunnon, aiemmat harrastukset ja henkilökohtaiset mieltymykset. Kun toiminta on räätälöityä ja kiireetöntä, se tukee mielialaa, pitää yllä toimintakykyä ja ehkäisee yksinäisyyttä.

Mitä seuralaistoiminta tarkoittaa vanhukselle?

Seuralaistoiminta tarkoittaa säännöllistä, yksilöllistä seuranpitoa, jossa sama tuttu henkilö käy vanhuksen luona toistuvasti ja viettää aikaa juuri hänen toiveidensa mukaan. Kyse ei ole ohjelmasta eikä tehtävälistasta, vaan aidosta ihmissuhteesta, jossa seuralainen istuu alas, kuuntelee ja jakaa arjen pieniä hetkiä.

Me Seuranassa tarjoamme juuri tällaista ystäväpalvelua. Seuralainen on aina sama eläkeikäinen henkilö, joka oppii tuntemaan vanhuksen tavat, muistot ja mieltymykset. Yhdessä saatetaan ulkoilla lähipuistossa, jutella kahvikupin ääressä, muistella vanhoja aikoja tai laulaa tuttuja lauluja, ihan sen mukaan, mitä vanhus itse toivoo.

Seuralaistoiminnan ydin on luottamus. Kun seuralainen on aina sama tuttu kasvo, vanhuksen ei tarvitse joka kerta esitellä itseään uudelleen tai jännittää, kuka ovesta tulee. Tämä jatkuvuus on erityisen tärkeää esimerkiksi muistisairaille, joille tuttu ihminen tuo turvaa ja rauhallisuutta.

Seuralainen ei ole hoitaja eikä korvaa hoivapalveluja. Hän ei mittaa verenpainetta eikä anna lääkkeitä. Hän on ystävä, joka on paikalla juuri sen takia, että vanhuksella on hyvä olla.

Mikä on tärkein ero virkistystoiminnan ja seuralaistoiminnan välillä?

Tärkein ero on se, että virkistystoiminta on ohjelmalähtöistä ja usein ryhmämuotoista, kun taas seuralaistoiminta rakentuu pysyvän, kahdenvälisen ihmissuhteen varaan. Virkistystoiminnassa sisältö on etukäteen suunniteltu ja sama kaikille osallistujille. Seuralaistoiminnassa lähtökohtana on aina juuri tämä yksi ihminen ja hänen päivittäinen olonsa.

Ryhmä vai yksilö?

Virkistystoiminta tavoittaa kerralla monta ihmistä, mikä tekee siitä tehokasta ja yhteisöllistä. Ryhmässä laulaminen tai yhdessä tekeminen tuo omanlaisensa ilon. Seuralaistoiminnassa taas koko käynti on omistettu yhdelle ihmiselle, hänen aikataulullaan ja hänen ehdoillaan.

Ohjelma vai ihmissuhde?

Muistiliiton mukaan läheiset ihmissuhteet ovat terveyden kannalta tärkeämpiä kuin sosiaalisen verkoston laajuus. Tämä on juuri se, minkä seuralaistoiminta tarjoaa: ei satunnaisia kontakteja, vaan tuttu ja turvallinen ihminen, joka tulee paikalle säännöllisesti. Virkistystoiminta voi tarjota elämyksiä ja yhteisöllisyyttä, mutta se ei luo pysyvää ystävyyssuhdetta.

Käytännössä monet vanhukset tarvitsevat molempia. Ryhmässä tapahtuva virkistys tuo vaihtelua ja yhteisöllisyyttä, henkilökohtainen seuralainen taas täyttää sen aukon, johon ryhmätoiminta ei yllä: yksinäisen iltapäivän, kaivattua ulkoiluseuraa tai vain jonkun, jolle puhua.

Kenelle seuralaistoiminta sopii parhaiten?

Seuralaistoiminta sopii parhaiten kotona tai palvelutalossa asuvalle vanhukselle, joka kaipaa säännöllistä seuraa. Se sopii erityisesti tilanteisiin, joissa omaiset asuvat kaukana, arki on kiireistä tai vanhus viettää suuren osan päivästä yksin.

Palvelua tilaavat meiltä sekä vanhukset itse että heidän läheisensä. Omaiselle seuralaistoiminta tuo mielenrauhan: on helpompi olla töissä tai omassa arjessaan, kun tietää, että äidillä tai isällä on oma tuttu seuralainen, joka käy säännöllisesti.

Seuralaistoiminta sopii erityisen hyvin:

• Yksinäisyyttä kokeville vanhuksille, jotka kaipaavat juttuseuraa ja läsnäoloa
• Muistisairaille, joille tuttu seuralainen tuo turvaa ja jatkuvuutta
• Omaishoitajille, jotka tarvitsevat omaa aikaa ja lepohetkiä
• Kaukana asuville omaisille, jotka haluavat varmistaa läheisensä hyvinvoinnin arjessa

THL:n tutkimuksen mukaan jopa joka kolmas kotihoidon asiakas kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys ei ole vain tunne, se vaikuttaa toimintakykyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Säännöllinen, tuttu seuralainen on yksinkertainen mutta vaikuttava tapa vastata tähän tarpeeseen.

Voivatko virkistystoiminta ja seuralaistoiminta täydentää toisiaan?

Kyllä, virkistystoiminta ja seuralaistoiminta täydentävät toisiaan erinomaisesti. Ne vastaavat erilaisiin tarpeisiin: virkistystoiminta tarjoaa yhteisöllisyyttä ja ohjattua tekemistä, seuralaistoiminta taas yksilöllistä läsnäoloa ja pysyvää ihmissuhdetta. Yhdessä ne muodostavat monipuolisen tuen vanhuksen arjelle.

Me Seuranassa tarjoamme molemmat palvelumuodot. Hoivakodeille ja palvelutaloille tuomme ryhmämuotoista viriketoimintaa nimeltä Musiikkia ja Muistelua, jossa kohtaamiset ovat kiireettömiä ja musiikin siivittämiä. Lisäksi tarjoamme yksilöllistä seuralaistoimintaa suoraan vanhuksen kotiin tai hoivakotihuoneeseen.

Hoivakodissa asuva vanhus voi siis osallistua yhteiseen musiikkihetkeen ja saada sen lisäksi oman henkilökohtaisen seuralaisen, joka käy hänen luonaan kahden kesken. Nämä kaksi palvelua eivät kilpaile keskenään, ne rikastuttavat toisiaan.

Palvelumme on myös taloudellisesti saavutettavissa: Seuranan ystäväpalvelu on kotitalousvähennyskelpoinen, mikä keventää kustannuksia merkittävästi. Vähennyksen voi hyödyntää vanhus itse tai hänen lapsensa tai appivanhempansa puolesta.

Jos mietit, miten vanhuksesi arki saisi enemmän iloa, seuraa ja sisältöä, olemme täällä auttamassa. Ota yhteyttä Seuranaan ja varaa maksuton tutustumiskäynti, niin etsimme yhdessä juuri sopivan seuralaisen läheisellesi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Miten hauska tekeminen vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin?
• Miten omaishoitajan vapaapäivät vaikuttavat hoitoon?
• Mitä tulee ottaa huomioon muistisairaan kohtaamisessa?