Mitä eroa on kotihoidolla ja seniorille suunnatulla seurantoiminnalla?

Kotihoito ja seurantoiminta ovat kaksi eri asiaa: kotihoito keskittyy fyysiseen hoivaan ja sairaanhoidollisiin tehtäviin, kun taas seurantoiminta tarjoaa sosiaalista seuraa, virkistystä ja läsnäoloa ilman hoitovastuuta. Molemmat palvelut vastaavat aitoon tarpeeseen, mutta eri tarpeisiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kumpikin palvelu käytännössä sisältää, miten ne eroavat toisistaan ja milloin niitä kannattaa hyödyntää rinnakkain.

Mitä kotihoito käytännössä sisältää?

Kotihoito on sosiaali- ja terveyspalvelu, joka tukee iäkkään henkilön kotona selviytymistä silloin, kun toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi. Se sisältää henkilökohtaisen hygienian avustamisen, lääkehoidon, terveyden seurannan ja kotisairaanhoidon. Palvelu järjestetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin pohjalta, ja asiakkaalla on oikeus saada päätös palvelujen järjestämisestä kirjallisena.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kotipalvelu kattaa asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä jokapäiväisen elämän toimintoihin liittyvän avustamisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotihoidon ammattilainen käy asiakkaan luona suorittamassa etukäteen sovitut hoivatehtävät. Käynnit ovat usein lyhyitä ja tehtäväpainotteisia, koska hoitajalla on useita asiakkaita päivän aikana.

Tämä on kotihoidon ydintehtävä ja vahvuus: se huolehtii siitä, että fyysinen hoiva on kunnossa. Kotihoidon henkilöstöllä ei kuitenkaan tavallisesti ole aikaa pysähtyä seurustelemaan tai viettämään rauhassa aikaa yhdessä. Juuri tähän aukkoon seurantoiminta vastaa.

Mitä seurantoiminta tarjoaa, mitä kotihoito ei tarjoa?

Seurantoiminta tarjoaa sosiaalista läsnäoloa, virkistystä ja aidosti seurustelevan ystävän, jolla on aikaa pysähtyä. Toisin kuin kotihoito, seurantoiminta ei ole sairaanhoidollista eikä hoidollista. Se on ystäväpalvelu, jonka ytimessä on ihminen ihmiselle.

THL:n mukaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa ovat keskeisiä ikääntyneiden mielenterveyden ylläpitämisessä. Yksinäisyys ei ole vain tunne, vaan se vaikuttaa suoraan toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Silti kotihoidon käynti ei useimmiten sisällä rauhallista yhdessäoloa, pelejä, ulkoilua tai juttelua seniorin omista muistoista ja kiinnostuksenkohteista.

Meillä Seuranassa ystäväpalvelu rakentuu juuri näiden tarpeiden ympärille. Seuralainen on aina sama tuttu ihminen, joka tulee tapaamaan senioria säännöllisesti. Yhdessä voi ulkoilla, käydä kahvilassa, pelata korttia, lukea lehtiä tai tehdä käsitöitä, kaikkea seniorin omien toiveiden mukaan. Jokaisen tapaamisen jälkeen omainen saa tiedon siitä, miten käynti meni ja mitä tehtiin, mikä tuo konkreettista mielenrauhaa perheelle.

Seuralainen on eläkeikäinen, joten hänellä on aito vertaiskokemus elämästä ja aikaa olla läsnä ilman kiirettä. Tämä tekee kohtaamisesta luontevan ja tasavertaisen.

Voivatko kotihoito ja seurantoiminta toimia rinnakkain?

Kyllä, ja usein juuri niin tapahtuu. Kotihoito ja seurantoiminta eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Kotihoito huolehtii fyysisistä tarpeista, kun taas ystäväpalvelu täyttää sosiaalisen yhteyden tarpeen. Monet seniorit hyödyntävät molempia palveluja samanaikaisesti.

THL:n tutkimuksen mukaan kotihoidon asiakkaista jopa kolmannes tuntee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys lisää sote-palvelujen kokonaiskäyttöä enemmän kuin monet muut terveyteen liittyvät tekijät. Tämä kertoo siitä, että fyysinen hoiva yksin ei riitä, vaan sosiaalinen tuki on yhtä lailla välttämätöntä.

Palvelumme sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa omainen toimii omaishoitajana. Kun omaishoitaja tarvitsee omaa vapaata, Seuralainen voi pitää seuraa hoidettavalle. Näin seniorille tulee tuttu ja turvallinen seura, eikä hänen tarvitse olla yksin. Palvelun voi aloittaa nopeasti ilman virallista jonottamista tai palvelutarpeen arviointia.

Milloin seurantoiminta sopii paremmin kuin kotihoito?

Seurantoiminta sopii silloin, kun seniorilla ei ole akuuttia sairaanhoidollista tarvetta, mutta arki on yksinäistä tai sosiaalinen yhteys on vähentynyt. Tyypillisiä tilanteita ovat puolison menetys, eläkkeelle siirtyminen tai se, että omaiset asuvat kaukana eivätkä pysty käymään riittävän usein.

Ystäväpalvelu sopii erityisen hyvin myös muistisairaille senioreille. Säännöllinen rytmi ja aina sama tuttu seuralainen auttavat luomaan turvallisuuden tunnetta ja pitämään arjen ennakoitavana. Mitä aiemmin tuttu seuralainen tulee osaksi arkea, sitä luontevammin suhde rakentuu ja sitä enemmän seniori hyötyy siitä.

Käytännön esimerkkinä: jos isovanhempi on fyysisesti melko hyväkuntoinen mutta viettää päivät yksin ilman mielekästä tekemistä tai jutteluseuraa, kotihoito ei ole oikea ratkaisu tähän tarpeeseen. Seurantoiminta on. Seurana-palvelu on myös kotitalousvähennyskelpoinen, mikä tekee siitä taloudellisesti saavutettavan vaihtoehdon monelle perheelle.

Jos sinulla herää kysymys siitä, sopiiko ystäväpalvelu juuri sinun läheisellesi, vastaamme mielellämme. Ota yhteyttä Seuranaan ja sovitaan maksuton tutustumiskäynti, niin nähdään yhdessä, miten voimme tuoda iloa ja seuraa seniorin arkeen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Miten yksinäisyys eroaa yksin asumisesta vanhuudessa?
• Miksi seuralainen on tärkeä ikääntyneelle?
• Kuinka tukea vanhuksen itsenäistä kotona asumista?