Mitä tekemistä vanhukselle talvella kun ulkoilu on hankalaa?

Talvella vanhukselle sopivaa tekemistä löytyy paljon myös sisältä: pelaaminen, muistelu, musiikki, käsityöt, leivonta ja rauhallinen yhdessäolo ovat kaikki arvokkaita tapoja viettää aikaa. Ulkoilu onnistuu talvellakin turvallisesti, kun liikkumiseen saa seuran ja reitit valitaan sään mukaan. Alla käymme läpi, mitä talviaktiviteetteja senioreille sopii, miten pimeys vaikuttaa mielialaan ja miten säännöllinen seuralainen voi tehdä talvesta merkityksellisen vuodenajan.

Millaisia sisäaktiviteetteja sopii talven harmaisiin päiviin?

Talven harmaina päivinä vanhukselle parhaita sisäaktiviteetteja ovat muistelu, pelaaminen, musiikki, käsityöt ja leivonta. Nämä aktiviteetit eivät vaadi erityisiä välineitä tai suuria ponnistuksia, mutta ne tuottavat iloa, pitävät mielen virkeänä ja tarjoavat merkityksellisen syyn odottaa seuraavaa päivää.

Hyvä sisätekeminen lähtee aina seniorin omista kiinnostuksista. Jollekin se on ristikoiden täyttäminen tai korttipelien pelaaminen, toiselle vanhojen valokuvien selaaminen ja muisteleminen ääneen. Muistelu on erityisen arvokas tapa viettää aikaa, sillä omaelämäkerrallinen tarinointi vahvistaa identiteetin jatkuvuutta ja tuo tunteen siitä, että oma elämä on ollut merkityksellinen.

Musiikki on toinen talven sisätoiminnan helmi. Tutut laulut voivat herättää muistoja ja nostaa mielialaa tavalla, johon monet muut aktiviteetit eivät pysty. Yhdessä laulaminen tai vanhojen levyjen kuuntelu on yksinkertaista, mutta vaikuttavaa. Me Seuranalla tarjoamme hoivakodeille ja palvelutaloille omaa viriketoimintapalveluamme nimeltä Musiikkia ja Muistelua, joka rakentuu juuri tämän ajatuksen ympärille.

Käsillä tekeminen, kuten neulominen, askarteleminen tai leivonta, tuo arkeen konkreettista sisältöä. Kun talvinen päivä huipentuu yhdessä leivottuun pullapitkoon, se on kokemus, joka jää mieleen. THL:n mukaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus yhdessä tukevat ikääntyneen mielenterveyttä, ja luova toiminta on yksi keskeisistä hyvinvointia edistävistä tekijöistä.

• Korttipelit, lautapelit ja ristikot
• Vanhojen valokuvien muistelu ääneen
• Tuttujen laulujen laulaminen tai musiikin kuuntelu
• Neulominen, askarteleminen tai muu käsityö
• Yhdessä leivonta tai ruoanlaitto
• Lehtien ja kirjojen lukeminen yhdessä

Tärkeintä ei ole aktiviteetin hienous vaan se, että tekeminen tapahtuu yhdessä. Kiireetön läsnäolo ja aito kuunteleminen tekevät tavallisesta hetkestä erityisen.

Miten pitää vanhuksen mieli virkeänä pimeinä talvikuukausina?

Vanhuksen mieli pysyy virkeänä pimeinä talvikuukausina parhaiten säännöllisen sosiaalisen yhteyden, merkityksellisen tekemisen ja arjen rytmin avulla. Yksinäisyys on talvella todellinen riski: THL:n tutkimuksen mukaan kotihoidon asiakkaista joka kolmas kokee yksinäisyyttä, ja se vaikuttaa suoraan elämänlaatuun.

Pimeys ja kylmyys voivat supistaa vanhuksen maailman hyvin pieneksi. Kun ulkoilu vähenee ja päivät alkavat muistuttaa toisiaan, arki voi tuntua merkityksettömältä. Mielialan kannalta ratkaisevinta on se, onko päivässä jotain odotettavaa. Säännöllinen vierailu, tuttu ihminen ja yhteinen tekeminen luovat arjen rytmin, joka kannattelee myös synkimpien talvipäivien yli.

MIELI ry muistuttaa, että masennus ja alakulo eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Ne ovat merkkejä siitä, että sosiaalinen ja henkinen tuki on riittämätöntä. Sosiaaliset suhteet, kulttuuri ja luonto tukevat ikääntyneen mielenterveyttä monin tavoin, ja jo pelkkä aito keskustelu toisen ihmisen kanssa voi kääntää päivän suunnan.

Omaiselle tämä tieto on tärkeä. Huoli siitä, viihtyykö vanhus kotona yksin talvella, on täysin ymmärrettävä. Parasta, mitä voi tehdä, on varmistaa, että läheisellä on säännöllinen, tuttu ihminen, joka käy paikalla ja tuo arkeen vaihtelua. Se ei tarkoita suuria järjestelyjä, vaan ennen kaikkea jatkuvuutta ja luotettavuutta.

Voiko talvella silti ulkoilla turvallisesti iäkkään kanssa?

Kyllä, talvella voi ulkoilla turvallisesti iäkkään kanssa, kun liikkuminen suunnitellaan sään ja kunnon mukaan. Seuralaisen kanssa ulkoilu on turvallisempaa kuin yksin, koska toinen ihminen tunnistaa riskit, valitsee sopivat reitit ja tukee tarvittaessa liikkumisessa.

Talvi tuo mukanaan todellisia riskejä. Liukkaat pinnat ovat erityisen vaarallisia, ja Terveyskirjaston tietojen mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 12 000 rannemurtumaa, joista suuri osa syntyy juuri talvisten kaatumisten seurauksena. Lonkkamurtuma on toinen vakava seuraus, joka voi heikentää toimintakykyä pitkäksi aikaa. Riski on todellinen, mutta se ei tarkoita, että ulkoilu pitää lopettaa kokonaan.

Turvallinen talviulkoilu iäkkään kanssa tarkoittaa käytännössä muutamia asioita:

• Reitin valinta: tasaiset, hiekoitetut polut ovat parempia kuin epätasaiset maastot
• Oikeat jalkineet: liukuesteet ja nastakengät vähentävät liukastumisriskiä merkittävästi
• Apuvälineet: kävelysauva tai rollaattori antaa tukea ja lisää tasapainoa
• Seuran tuki: toinen ihminen vieressä mahdollistaa nopean avun tarvittaessa
• Sään seuranta: erittäin liukkaalla kelillä on viisaampaa siirtää ulkoilu sisäliikuntaan

THL:n iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn opas suosittelee, että erittäin liukkaalla kelillä ulkoliikunta vaihdetaan tilapäisesti sisäliikuntaan, kuten portaissa kävelyyn tai jumppaan. Tämä on järkevä ja helposti toteutettava vaihtoehto.

Me Seuranalla tunnemme jokaisen asiakkaamme liikkumiskyvyn ja toiveet. Seuralainen osaa arvioida tilanteen ja valita sen päivän olosuhteiden mukaan, ulkoillaanko vai vietetäänkö aika sisällä. Tärkeintä on, että vanhus ei ole yksin päättämässä, onko keli turvallinen.

Miten seuralainen voi auttaa vanhusta talven yli?

Seuralainen auttaa vanhusta talven yli tuomalla arkeen säännöllisyyttä, sosiaalista sisältöä ja turvaa silloin, kun ulkoilu on hankalaa ja päivät muuten venyvät tyhjiksi. Tuttu, luotettava ihminen, joka käy viikoittain, tekee talvesta inhimillisemmän.

Talvi on vuodenaika, jolloin yksinäisyys iskee helpoimmin. Päivät lyhenevät, ulkona liikkuminen vähenee ja sosiaalinen piiri kapenee. Juuri silloin säännöllinen seuralainen on arvokkain tuki, jonka vanhus voi saada. Kyse ei ole pelkästä seurasta, vaan odottamisen ilosta, siitä, että tietää, milloin tuttu ihminen saapuu ovelle.

Seurana-palvelumme perustuu kolmeen asiaan, jotka tekevät siitä erityisen:

• Aina sama tuttu seuralainen, joka oppii tuntemaan vanhuksen tavat, toiveet ja mielialan
• Toiminta räätälöidään aina vanhuksen mukaan, oli se sitten muistelua, leivontaa, pelejä tai lyhyt kävelylenkki pihalla
• Omainen saa raportin jokaisesta tapaamisesta, joten kaukana asuvakin läheinen tietää, miten vanhuksella menee

Palvelumme sopii sekä kotona asuvalle seniorille että palvelutalossa tai hoivakodissa asuvalle. Seuralainen ei korvaa hoitohenkilökuntaa, vaan täydentää hoivaa keskittymällä siihen, mihin kiireisessä arjessa ei aina jää aikaa: aitoon, kiireettömään yhdessäoloon.

Seuranan ystäväpalvelu on myös taloudellisesti saavutettava. Palvelu on kotitalousvähennyskelpoinen. Palvelun voi tilata vanhus itselleen tai esimerki lapsi vanhemmalleen.

Talven ei tarvitse olla vuodenaika, jota odotetaan pelolla. Oikealla tuella se voi olla täynnä lämpöä, muistoja ja merkityksellisiä hetkiä. Jos haluat varmistaa, että läheisesi talvi on sellainen, ota yhteyttä Seuranaan ja varaa maksuton tutustumiskäynti, joka ei velvoita mihinkään.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mitä tarkoittaa onnellinen vanhuus?
• Mistä seuraa vanhukselle, kun päivätoiminta loppuu?
• Mitä hauskaa tekemistä vanhuksille on?