Mitä tekemistä muistisairaalle vanhukselle sopii parhaiten kotona?

Muistisairaalle vanhukselle sopii parhaiten sellainen tekeminen, joka on tuttua, rauhallista ja vastaa hänen omia kiinnostuksiaan. Paras tekeminen ei vaadi erityisiä välineitä tai suunnittelua: arjen pienet toimet, musiikki, ulkoilu ja yhdessäolo riittävät tuomaan iloa ja ylläpitämään toimintakykyä. Tässä artikkelissa käymme läpi, millainen tekeminen sopii muistisairaan kotona asumiseen ja milloin seuran järjestämisessä kannattaa pyytää apua.

Millainen tekeminen sopii muistisairaalle?

Muistisairaalle sopii parhaiten tekeminen, joka tukee hänen jäljellä olevia voimavarojaan eikä vaadi uusien taitojen opettelua. Tutut, aiemmin mieluisat toimet, kuten leipominen, käsityöt tai kukkien hoitaminen, antavat onnistumisen kokemuksia ja tukevat sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Tärkeintä on, että tekeminen tuntuu mielekkäältä juuri tänä hetkenä.

Muistisairauden oireet ovat aina yksilöllisiä ja etenevät vaiheittain, joten sopiva tekeminen vaihtelee henkilöstä toiseen. Sairauden varhaisessa vaiheessa moni pystyy osallistumaan lähes kaikkiin aiempiin harrastuksiinsa. Sairauden edetessä toimintaa yksinkertaistetaan, mutta merkityksellinen tekeminen on mahdollista kaikissa vaiheissa.

Muistiliiton kuntoutustieto korostaa, että jokainen muistisairas voi kokea iloa ja onnistumisia, kun toiminta räätälöidään hänen omien kykyjensä mukaan. Tuttu ympäristö ja selkeät rutiinit tukevat itsenäistä selviytymistä ja vähentävät ahdistusta. Rutiinit eivät tarkoita yksitoikkoisuutta, vaan turvallisuutta: kun päivä etenee tutulla tavalla, muistisairaan on helpompi toimia ja nauttia arjesta.

Psyykkinen toimintakyky, kuten elämänhallinta ja itsearvostus, on yhtä tärkeää kuin fyysinen kunto. Siksi tekemisen ei tarvitse olla suorituskeskeistä. Riittää, että hetki tuntuu hyvältä.

Mitä yksinkertaisia aktiviteetteja muistisairas voi tehdä kotona?

Muistisairas voi tehdä kotona monia yksinkertaisia asioita: laulaa tuttuja lauluja, selata vanhoja valokuvia, hoitaa huonekasveja, askarrella, kuunnella radiota tai osallistua kevyisiin kotitöihin. Parhaat aktiviteetit ovat sellaisia, jotka muistisairas on aiemminkin pitänyt tärkeinä ja jotka tuntuvat edelleen omilta.

Musiikki on erityisen arvokas tuki muistisairaalle. Tutkimusten mukaan musiikin käsittely aivoissa tapahtuu useilla eri alueilla, joista osa säilyy toimintakykyisenä pitkälle sairauden edetessä. Tutun laulun sanat nousevat mieleen helpommin kuin arkipäiväiset asiat, ja yhdessä laulaminen tai musiikin kuuntelu voi tuoda syvää rauhaa ja iloa.

Alla on esimerkkejä kotona sopivista aktiviteeteista:

• Vanhojen valokuvien katselu ja muistelu yhdessä
• Tuttujen laulujen laulaminen tai musiikin kuuntelu
• Huonekasvien kastelu ja hoitaminen
• Yksinkertaiset käsityöt tai askartelut
• Kevyet kotityöt, kuten pöydän pyyhkiminen tai tiskaaminen
• Lintulaudan tai ikkunasta avautuvan maiseman seuraaminen
• Ristikoiden tai muiden tuttujen ajanvietteiden parissa puuhastelu

Selkeys ja tuttuus rauhoittavat. Vanhat harrastusvälineet, tutut huonekalut ja omat valokuvat antavat turvaa ja muistuttavat hyvistä asioista. Istumisen tauottaminen ja pienetkin liikkeet kotona aktivoivat aivoja ja piristävät mieltä.

Miksi ulkoilu on erityisen tärkeää muistisairaalle?

Ulkoilu on muistisairaalle erityisen tärkeää, koska se tukee liikkumiskykyä, orientoi vuodenaikaan, synnyttää miellyttäviä aistikokemuksia ja vähentää stressiä. Raikas ilma ja luonnon äänet voivat herättää vanhoja muistoja ja tuoda hyvää mieltä tavalla, johon sisätiloissa on vaikea päästä.

Liikkuminen on tärkeää muistisairauden kaikissa vaiheissa. Se ylläpitää toimintakykyä, vähentää kaatumisriskiä ja tukee arjessa selviytymistä. Muistiliiton ulkoilusuosituksen mukaan mitä säännöllisempää ulkoilu on, sitä vahvempi on sen vaikutus hyvinvointiin, ja ulkoilun myötä myös uni paranee.

Ulkoilu ei tarkoita pitkiä retkiä. Lyhytkin kävelylenkki tutulla lähiympäristössä, postilaatikolla käyminen tai pihassa istuminen riittää. Tuttu reitti tuo turvallisuutta, ja samalla saattaa kohdata naapureita tai muita kulkijoita, mikä tukee sosiaalista toimintakykyä.

Muistisairaus ei vie oikeutta liikkumiseen kodin ulkopuolella. Silti ulkoilu voi jäädä vähäiseksi, jos sopivaa seuraa ei ole. Omaisten huoli on ymmärrettävä, mutta tutun, luotettavan seuralaisen kanssa ulkoilu on turvallista ja antoisaa molemmille.

Miten seuralainen voi tukea muistisairaan arjen mielekkyyttä?

Seuralainen tukee muistisairaan arjen mielekkyyttä olemalla läsnä kiireettömästi, kuuntelemalla muistoja, tekemällä yhdessä mieluisia asioita ja tarjoamalla säännöllisen sosiaalisen kontaktin. Tuttu, aina sama seuralainen luo turvallisuuden tunnetta, joka on muistisairaalle erityisen tärkeää.

Kiireetön kohtaaminen on arvokas lahja muistisairaalle. Kun vierailija ei ole hoitaja vaan ystävä, tunnelma on erilainen: rauhallinen, lämmin ja tasavertainen. Seuralainen voi kuunnella vanhoja tarinoita, laulaa tuttuja lauluja, kävellä yhdessä lähipuistossa tai vain istua vierekkäin kahvikupin ääressä.

Me Seuranassa tarjoamme juuri tällaista ystäväpalvelua. Seuralainen on aina sama tuttu henkilö, joka tapaa muistisairaan säännöllisesti, yleensä kahden tunnin ajan kerrallaan. Jokaisen tapaamisen jälkeen omainen saa tiedon siitä, miten läheinen voi ja mitä on tehty. Seuralaiset on koulutettu kohtaamaan muistisairaat henkilöt lämmöllä ja ymmärryksellä.

Yksinäisyys heikentää muistisairaan mielialaa ja motivaatiota osallistua arjen toimintoihin. Kun vanhuksella on oma tuttu seuralainen, hän odottaa vierailuja ja virkistyy niistä. Säännöllinen seura aktivoi ja tuo sisältöä arkeen tavalla, jota ei korvaa mikään.

Milloin kannattaa pyytää apua muistisairaan kotiimn?

Apua muistisairaan kotiin kannattaa pyytää silloin, kun päivät tuntuvat pitkiltä ja yksinäisiltä, sosiaalinen elämä on kaventunut tai omaiset huomaavat, ettei läheisellä ole riittävästi ihmiskontakteja arjessa. Apua ei tarvitse odottaa kriisitilanteeseen asti.

Merkkejä siitä, että säännöllinen seura olisi tarpeen:

• Muistisairas odottaa innokkaasti jokaista puhelinsoittoa eikä halua lopettaa puhelua
• Hän kertoo olevansa yksin suurimman osan päivistä
• Hän on vetäytynyt harrastuksistaan tai sosiaalisista tilanteista
• Omaiset asuvat kaukana tai ruuhkavuodet estävät riittävän usein käymisen
• Omaishoitaja tarvitsee omaa aikaa ja lepoa

Terveyskirjaston suosituksen mukaan kotona asuminen on muistisairaalle oikea ratkaisu silloin, kun se sujuu turvallisesti ja tukiverkostot ovat tilanteeseen nähden oikein mitoitetut. Tukiverkostoon kuuluu paljon muutakin kuin hoiva: sosiaalinen seura on oma, tärkeä osansa siinä kokonaisuudessa.

Omaishoitajana toimivalla läheisellä on oikeus pitää vapaata ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Seuranan ystäväpalvelu sopii erityisesti tilanteisiin, joissa omaiset eivät ehdi käydä riittävän usein tai omaishoitaja kaipaa omaa hengähdysaikaa. Palvelu on kotitalousvähennyskelpoinen. Vähennyksen voi hyödyntää myös aikuinen lapsi, joka tilaa palvelun vanhemmalleen.

Aloittaminen on helppoa ja riskitöntä. Tutustumiskäynti on maksuton eikä velvoita mihinkään. Me Seuranassa etsimme jokaiselle vanhukselle sopivan seuralaisen kiinnostuksen kohteiden ja henkilökemioiden perusteella, jotta yhteinen aika on aidosti mieluisaa molemmille. Ota yhteyttä Seuranaan ja varaa maksuton tutustumiskäynti, niin sovitaan yhdessä, miten läheisesi arki saa lisää iloa ja seuraa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Miten omaishoitajan vapaapäivät vaikuttaa omaishoitajan sosiaaliseen elämään?
• Miten aktiivinen toiminta voi parantaa muistisairaan hyvinvointia?
• Mitkä ovat tavallisia syitä vanhuksen alakuloon?