Merkityksellisyys ja onnellinen vanhuus

”Mitä se merkityksellisyys teillä tarkoittaa?” kysyi ystäväni, kun kuvailin miten Seurana Oy eli me tuomme merkityksellisyyttä vanhuksen elämään. Hyvä kysymys! Juttelin aiheesta usean eri henkilön kanssa ja merkityksellisyys työssämme käsitettiin monella eri tapaa. Näin minä sen olen kuvannut Seuranan perustamisesta lähtien:

Seuranahan sai alkunsa, kun etsin omalle papalleni luotettavaa, säännöllistä seuraa hoivakotiin hänen arkeaan piristämään. Hoivakotiyksinäisyys kosketti minua ja lähisukuamme: toiset asukkaat olivat niin huonokuntoisia, että juttuseurasta vaikkapa ruokailun yhteydessä oli turha haaveilla. Saatika pääsystä lukitulta muistisairaiden osastolta hoivakodin aktiviteetteihin ja vaikkapa musiikkihetkiin tai ulos. Kun omasta huoneesta tulee oleskelupaikka 23:ksi tunniksi vuorokaudessa, seinistä kuuntelukumppani, niin isonkin miehen fyysinen koko kutistuu ja merkityksellisyys omasta minästä katoaa. Kuka kuuntelee juttuja, kuka vastailee niihin, kuka silittää kättä, kuka saa aikaan tunteen, että minäkin olen arvokas ja minullakin on merkitys tässä yhteiskunnassa?

Jokaisen vanhuksen pitää saada tuntea olevansa tärkeä, merkityksellinen. He ovat eläneet pitkän elämän, antaneet paljon läheisilleen ja yhteiskunnalle. He ansaitsevat arvostuksen ja kiireettömät kohtaamiset, joissa katsotaan silmiin, jutellaan, kuunnellaan, vuorovaikutetaan, silitetään kättä ja olkapäätä ja vaikkapa halataan. Lisäksi tehdään vanhuksen toivomia asioita, mitkä virkistävät. On se sitten ulkoilua, musiikin kuuntelua, kauppakeskuksessa käyntiä, lähikahvilan pullakahvin nauttimista, valokuvien katselua tai vaikkapa lempikirjan lukemista yhdessä. Perhe ja lähisuku tekevät tätä, mutta arjen kiireissä ja välimatkoissa yhdessäolo painottuu helposti viikonloppuihin. Siinä välissä on aina 5 pitkää päivää.

Kun ihminen tuntee itsensä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi niin yhteiskunnassa, perheen parissa kuin omassa elinpiirissään, se parantaa elämänlaatua, pienentää masennusriskiä, ennaltaehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja tuo tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Kun toimintakyky rajoittuu, elinpiiri pienenee ja oma koti tai huone hoivakodissa muodostuu paikaksi, jossa ollaan suuri osa ajasta, kuuluminen yhteisöön ja sosiaalisuus katoavat. Siksi me tuomme palvelu vanhukselle kotiin tai hoivakotiin, ja autamme merkityksellisyyden ylläpidossa ja parantamisessa.

Tätä on minun tarkoittamani merkityksellisyys asiakkaamme näkökulmasta: antaa se hetki, jolloin henkinen ja fyysinen kutistuminen lakkaa, silmiin syttyy ilo ja arvokkuus palaa. ”Minä olen ihana vanhus, minulla on merkitys ja minua kuunnellaan!” Se tuo merkityksen myös seuranantajalle, meidän ihanille Seuralaisille.

Joku on joskus kirjoittanut näin, kauniisti sanottu:

”Sitten kun en enää muista nimeäni, sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten kun en enää ole tuottava yksilö! Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä, välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa! Antakaa minulle arvokas vanhuus.”