Kuinka usein seuralainen voi käydä – säännöllisesti vai tarpeen mukaan?

Seuralainen voi käydä joko säännöllisesti sovittuna aikana tai tarpeen mukaan joustavasti. Säännöllinen käynti sopii vanhuksille, jotka kaipaavat rutiinia ja jatkuvuutta arkeen. Tarpeen mukainen seuranpito puolestaan tarjoaa joustavuutta ja kustannustehokkuutta perheille, joiden tilanteet vaihtelevat. Molemmilla malleilla on omat etunsa kotona asumisen tukemisessa.

Mikä on säännöllinen seuranpito ja milloin sitä tarvitaan?

Säännöllinen seuranpito tarkoittaa ennalta sovittuja, toistuvia käyntejä, joissa seuralainen vierailee vanhuksen luona samaan aikaan viikoittain tai useammin. Tämä malli luo ennustettavan rutiinin ja jatkuvuuden tunteen, joka on erityisen tärkeää seniorien hyvinvoinnille.

Säännöllisyys hyödyttää vanhusta monin tavoin. Odotettu käynti antaa iloa arkeen ja jotain, mitä odottaa. Tuttu seuralainen oppii tuntemaan vanhuksen tarpeet ja mieltymykset, mikä syventää ystävyyssuhdetta. Omaiset puolestaan voivat luottaa siihen, että läheinen saa seuraa sovittuna aikana.

Säännöllinen seuranpito sopii erityisen hyvin vanhuksille, jotka:

• Asuvat yksin ja kokevat yksinäisyyttä päivittäin
• Hyötyvät selkeistä rutiineista ja aikatauluista
• Tarvitsevat motivaatiota ulkoiluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen
• Haluavat rakentaa syvempää ystävyyssuhdetta seuralaisen kanssa

Rutiinit tuovat turvaa ja ennakoitavuutta ikääntyneiden elämään. Kun vanhus tietää, että seuralainen tulee esimerkiksi joka tiistai iltapäivällä, se antaa viikon rytmin ja jäsentää aikaa mielekkäästi.

Milloin tarpeen mukainen seuranpito on parempi vaihtoehto?

Tarpeen mukainen seuranpito tarkoittaa joustavaa palvelua, jossa käynnit sovitaan tilanteen mukaan ilman kiinteitä aikatauluja. Tämä malli sopii perheille, joiden tarpeet vaihtelevat tai jotka haluavat käyttää seuralaispalvelua satunnaisesti tietyissä tilanteissa.

Joustavuus tuo mukanaan useita etuja. Palvelua voi käyttää silloin, kun sitä todella tarvitaan, mikä tekee siitä kustannustehokasta. Omaiset voivat pyytää seuralaista apuun esimerkiksi silloin, kun he itse ovat estyneitä tai vanhus tarvitsee erityistä tukea.

Tarpeen mukainen malli sopii hyvin tilanteisiin, joissa:

• Vanhuksella on laaja sosiaalinen verkosto, mutta välillä tarvitaan lisäseuraa
• Omaiset asuvat lähellä, mutta tarvitsevat satunnaista tukea
• Taloudellinen tilanne vaatii palvelun käytön optimointia
• Vanhuksen vointi vaihtelee ja seuran tarve on epäsäännöllistä

Tämä malli antaa mahdollisuuden kokeilla ystäväpalvelua ennen pidempään sitoutumiseen. Se sopii myös tilanteisiin, joissa vanhus on vielä aktiivinen ja itsenäinen, mutta kaipaa silloin tällöin seuraa ja virkistystä arkeen.

Miten seuralaispalvelun tiheyttä voi muuttaa tarpeiden mukaan?

Seuralaispalvelun käyntitiheyttä voi säätää joustavasti elämäntilanteen muuttuessa. Hyvä palveluntarjoaja ymmärtää, että vanhuksen tarpeet voivat muuttua ajan myötä, ja on valmis mukautumaan näihin muutoksiin.

Kommunikaatio on avainasemassa palvelun muokkaamisessa. Keskustele avoimesti palveluntarjoajan kanssa, kun huomaat muutoksen tarpeen. Kerro, miksi käyntitiheyttä tulisi lisätä tai vähentää – onko kyse terveydentilan muutoksesta, taloudellisista syistä vai perheen tilanteesta.

Käytännön vinkkejä palvelun säätämiseen:

• Seuraa vanhuksen vointia ja mielialaa säännöllisesti
• Keskustele omaisten kanssa palvelun tarpeellisuudesta
• Pyydä palautetta itse vanhukselta seuranpidon määrästä
• Varaudu sesonkiluonteisiin muutoksiin, kuten talven pimeään aikaan

Äkillisiin tarpeisiin reagoiminen on tärkeää. Jos vanhuksen tilanne muuttuu nopeasti – esimerkiksi sairastumisen tai omaisen poissaolon vuoksi – hyvä ystäväpalvelu pystyy lisäämään käyntejä lyhyelläkin varoitusajalla. Ennakkosuunnittelu auttaa myös: keskustele etukäteen, miten toimitaan eri tilanteissa.

Mitkä tekijät vaikuttavat seuralaispalvelun käyntitiheyteen?

Seuralaispalvelun optimaalinen käyntitiheys riippuu useista henkilökohtaisista tekijöistä. Vanhuksen terveydentila on keskeisin määrittäjä – fyysisesti rajoittuneet seniorit hyötyvät usein tiheämmistä käynneistä kuin aktiiviset ikäihmiset.

Sosiaalinen verkosto vaikuttaa merkittävästi seuran tarpeeseen. Jos vanhuksella on paljon ystäviä, aktiivisia lapsia ja lastenlapsia lähellä, seuralaisen käynnit voivat olla harvempia. Yksinäiset vanhukset puolestaan tarvitsevat usein säännöllistä ja tiheämpää seuranpitoa.

Asumismuoto määrittää myös palvelun tarvetta:

• Kotona yksin asuvat tarvitsevat usein enemmän seuraa
• Palvelutalossa asuvilla voi olla enemmän sosiaalisia kontakteja
• Puolison kanssa asuvat saattavat kaivata ulkopuolista seuraa harvemmin

Taloudelliset resurssit asettavat käytännön rajat palvelun käytölle. Tärkeää on löytää tasapaino tarpeiden ja mahdollisuuksien välillä. Moni perhe hyötyy siitä, että aloittaa pienemmällä käyntimäärällä ja lisää tarvittaessa.

Vuodenajat tuovat omat haasteensa. Talvella ja pimeänä aikana yksinäisyys korostuu, ja seuran tarve voi kasvaa. Juhlapyhät voivat olla erityisen vaikeita yksinäisille vanhuksille. Kesällä puolestaan ulkoilumahdollisuudet paranevat, ja seuralaisen kanssa voi nauttia luonnosta yhdessä.

Oikea käyntitiheys löytyy kuuntelemalla vanhusta itseään ja seuraamalla hänen hyvinvointiaan. Hyvä ystäväpalvelu auttaa perhettä löytämään sopivan rytmin, joka tukee vanhuksen kotona asumista ja lisää elämänlaatua merkityksellisellä tavalla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Ikääntyvän omaisen hoito: tukiverkostot ja palvelut
• Mitä hauskaa tekemistä vanhuksille on?
• Hauskoja tapoja aktivoida senioreita liikkumaan