Niin lähellä, mutta kaukana. Vinkit etäomaishoitajalle ja kaukana asuvalle läheiselle

Me lapset, lapsenlapset ja lähisuku asumme usein kaukana vanhemmistamme ja appi- ja isovanhemmista ja suvun ikääntyneistä. Kun läheisemme ikääntyvät, pidämme heistä huolta enemmän, autamme asioiden hoidossa sekä hyvinvoinnissa. Kaukana asuvia hoitajia kutsutaan Suomessa etäomaishoitajaksi, ja heitä on Suomessa yli 65 000. Etäomaishoito ei ole päivittäistä hoivaa, vaan huolenpito tapahtuu viikonloppuisin ja loma-aikana.

Etäomaishoitaja voi matkustaa joka viikonloppu tai jopa arki-iltaisin pitkän matkan huolehtiakseen läheisestään. Tilanteita on erilaisia hoivaa tarvitsevan kunnosta ja toimintakyvystä riippuen. Lisäksi etäomaishoitaja pitää yhteyttä läheiseen pitkin viikkoa puhelimitse. Vanhukselle tärkeää on etäomaishoitajan antama henkinen tuki, ja seurana ja juttukaverina oleminen.

Etäomaishoito on vaativaa hoitajalle omissa kiireissä, työssä ja ydinperheen hoidossa.

Tuntuuko tutulta? Tässä vinkkejä sinulle etäomaishoitaja.

1. Sovi säännöllinen yhteydenottoaika ja –menetelmä hoidettavasi kanssa
Varaamalla säännöllisen sovitun, lyhyenkin kontaktiajan, saatte hyvän rutiinin yhteydenottoihin ja kumpikin tiedätte ja tunnette tämän tavan. Helpottaa, kun ei tarvitse erikseen muistella koska soiteltu ja ajatella, kuinka läheinen vanhus taas odottaa soittoasi, mutta nyt ei taaskaan ehdi soittaa. Tähän säännölliseen kontaktointiin toimii joillakin ihan jo lyhyt tekstiviesti. Silläkin tietää, että asiat kunnossa ja hoidettava pärjää kotona. Jos ei tekstiviesti onnistu, lyhyt aamupuhelu vaikkapa matkalla töihin jättää aikaa iltaasi oman perheesi kesken.

2. Maksimoi käymisesi läheisen luona
Käy tapaamassa läheistä vanhusta niin paljon kuin pystyt, he odottavat seuraa ja juttukaveria ja arvostavat käyntiäsi. Lisäksi itse näet, kuinka he voivat. Älä jää vain neljä seinän sisälle juttelemaan läheistesi kanssa, vaan suuntaa aina johonkin toimintakyvyn mukaan – näin näet, miten rakkaasi toimii kotitalouden ulkopuolella.

Juttele ja kysele mahdollisimman paljon kunnostaan ja arjestaan, aisti asioita. Moni vanhus tsemppaa uskomattoman paljon kyläilyn ajaksi, eikä näytä todellista henkistä tai fyysistä tilaansa. Eivätkä ainakaan valita mistään.

Käy myös mahdollisuuden mukaan lääkärissä läheisesi kanssa, tapaat lääkärin ja kuulet itsekin vanhuksen kunnon, lääkityksen ja tiedät, kenelle voit soittaa, vaikka tarvittaessa lisäkysymyksien tullessa mieleen.

3. Ulkoista – saat itsellesi lisää aikaa
Onneksi apua on saatavilla. Voit hankkia apua niin ruokatoimituksiin kaupasta kuin siivoukseen. Voit myös ulkoistaa seuraa – ja lisätä henkistä hyvinvointia niin vanhukselle kuin itsellesi, kun tiedät, että rakkaasi ei ole yksin. Me autamme asiointiapuna, seurustelukumppanina, ruuanlaittokaverina, ulkoiluseurana – mitä vaan vanhus haluaa tehdä. Ja aina säännöllisellä seuralla sekä Seuralaisella. Lisäksi halutessasi, kerromme sinulle viikoittain kuulumiset myös. Kiva kuulla niitä myös toisesta näkökulmasta kuin pelkästään vanhukselta itseltään, eikö niin? Ja mikäli vanhuksella on vaikeuksia käyttää puhelinta tai vaikkapa skypeä – me teemme sen yhdessä ja kontaktoimme sinua. Pidämme huolta läheisestäsi myös loma-aikanasi, näin sinä saat nauttia akkujen lataamisesta, olet sen ansainnut!

Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä, katsotaan mikä olisi hyvä seuramuoto juuri sinulle ja läheiselle vanhuksellesi. https://seurana.fi/laheisellesi/

Miksi ostaisin seuraa vanhukselle, onhan meillä julkinen sektori huolehtimassa?

Sain vähän aikaa sitten kuulla, että Seurana Oy:n palveluista keskustellaan nettipalstoilla, aiheena miksi maksaa vanhusten palveluista, kun heidän hoivansa kuuluu julkiselle sektorille sekä vapaaehtoistoiminnalle, jotta kaikilla on niitä mahdollisuutta saada. Hyvää pohdintaa ehdottomasti. Mutta saako kaikki vanhukset seuraa, aikaa, aitoja kohtaamisia, ulkoilu- ja asiointiapua tarpeensa mukaan? Pääsevätkö he kahville tai vaikkapa ulos pyörätuolikävelylle halutessaan?

Perustin Seurana Oy:n siitä ideasta, mitä olisin halunnut isoisälleni hoivakotiin; säännöllistä, tuttua seuraa ja virkistystä, joka kertoisi myös minulle kaukana asuvalle lyhyesti isoisäni kuulumisia, koska hän ei enää puhelimella itse soitellut. Säännöllisyys ja aina sama henkilö olivat itselle ne tärkeimmät kriteerit – ei vanha jaksa tutustua aina uuteen henkilöön. Tein silloin ison selvitystyön; julkinen sektori vastaa osaltaan painottuen nk. tekniseen hoitopuoleen, antamalla lääkkeitä, huolehtien peseytymisestä jne – aikaa seurusteluun ja vanhuksen henkiseen hyvinvointiin ja kuunteluun ei ole. Suuresti arvostamani kolmas sektori eli järjestöt vapaaehtoisineen tekevät paljon ja hienosti, mutta resursseja säännölliseen tapaamiseen, kuulumisten kertomiseen omaiselle ei luonnollisestikaan ole mahdollista antaa. Enkä voi silloin vaatia sitä yhtä ainoaa ihanaa henkilöä käymään viikoittain rakastani piristyttämässä.

Näin ollen yksityisen sektorin on tultava mukaan kuvioon: vanhusten määrä lisääntyy vauhdilla, ja julkisella sektorilla ei ole resurssia ja taloudellista mahdollisuutta huolehtia kaikesta. Kun lähiomainen tilaa seuraa ja aikaa Seurana Oy:ltä, hän saa tiettyjä uusia asioita, mitä eivät muut tahot tuota. Lisäksi näin jää mahdollisesti vapaaehtoistoiminnan tekijöillä aikaa puolestaan sille henkilölle, joka ei välttämättä kykene itselleen palvelua ostamaan. Mielestäni tässä voittaa kaikki.

Onneksi me suomalaiset olemme tottuneet jo ostamaan palveluita oman hyvinvointimme lisäämiseksi – kaikkea kun ei tarvitse tehdä yksin. Ja tällä periaatteella toimin minäkin arjessani: lapseni nauttii päivittäin laadukkaasta kunnallisesta päivähoidosta. Siitä huolimatta tarvitsen hänelle arjen kiireissä säännöllisesti myös yksityistä hoitoapua – ja hankin sen ilomielin.

Terkuin,
Mirka

Ihana asiakas ja hurmaava yhteinen hetki. Seuraa sinunkin läheisellesi?

Naistenpäivänä tapasin ihanan eläkeläisrouvaa ensimmäistä kertaa, kiitos hänelle aikaa lahjoittavan ystävänsä. Ajelin aamulla Haagaan ja ihailin kauniita 1950-luvun kodikkaita taloja ja rauhallista seutua. Asiakkaan koti löytyi helposti ja oven tuli avaamaan iloisesti hymyilevä seniori. Esittäydyimme ja halasimme heti – myös hän tykkää halata, kuten minäkin. Yhteinen sävel löytyi heti.

Hänen kotinsa on viihtyisä ja rakkaudella asuttu. Kaunista vaaleanpunaista, kukkia ja valokuvia läheisistä. Tämä hurmaava rouva on viettänyt eläkepäiviä jo yli 20 vuotta. Keskustelimme paljon, hän kertoi elämästään, työstään, harrastuksistaan, perheestään ja sukulaisista. Liikkuminen on harmikseen hankalaa nykyään ja päiviä tulee vietettyä paljolti kotona, kun lähteminen on hankalaa. Ikäluokalleen tyypilliseen tapaan talossa ei ole hissiä ja rollaattorin kanssa on hankala lähteä yksin ulos.

Taas kerran tuli esiin, kuinka tärkeä kapistus puhelin ikäihmiselle onkaan. Keino pitää yllä sosiaalisia verkostoja ja vaihtaa kuulumisia. Kuinka moni vanhus sanookaan, että monta muuta laitetta voi kotoa viedä pois, mutta ei puhelinta. Olemme myös asiakkaiden toiveesta Seurana Oy:ssä kehittäneet SoittoSeura –paketin niiden ikäihmisten iloksi, jotka eivät kuntonsa puolesta jaksa säännöllisesti tavata, mutta haluavat päivittäin jutella ja kertoa kuulumisiaan.

Lähtiessäni Haagasta halasimme taas ja itse olin taas onnellinen työni merkityksestä. Kiitos mukavasta aamusta.

Terkuin,
Mirka

 

Jos et sä soita… Seuraa ja iloa vanhuksille kotona ja hoivakodissa

Laitan ruokaa vauhdilla työpäivän jälkeen, kuulen kuinka laukussani soi puhelin. Nyt ei ehdi vastata, ruoka täytyy saada pöytään, jotta ehdimme ajoissa jäähallille lapsen harrastuksen pariin. Syönti, pikainen tavaroiden pakkaus, autoon ja jäähallille. Vilkaisen puhelintani; soittaja oli ihana, yksinasuva mummuni. Voi ei, nyt en ehdi soittamaan takaisin – teen sen illalla myöhemmin.

Klo 22 meno rauhoittuu, kaupan kautta tultu harrastuksesta kotiin, iltapala syöty, pyykkiä pesty, lego-viritelmä korjattu, iltapesu ja pikkumies nukkumaan. Ja ei soittoa mummulle – ilta meni liian nopeasti. Huonolla omalla tunnolla nukkumaan; tiedän että mummu on odottanut puheluani.

Samaan aikaan pappa viettänyt omassa hoivakodissaan koko pitkän päivän yksin, sängyssä maaten. Muistisairas passivoituu helposti, kun ei osaa enää lähteä aktiviteettien pariin, eikä välttämättä muista huonettaan, mihin palata. Ei hoitajilla ole aikaa huoneessa istua, hyvä kun ehtivät ruuan syöttää vauhdilla. Aina ei tosi kiirekään mielestäni ole se syy, sen taakse on joskus helppo piiloutua…

Mummu ja pappa ovat kasvattaneet ison perheen ja suku on jatkunut – jälkikasvua siis piisaa. Ja he ovat aina olleet meille kaikille lapsille ja lapsenlapsille niin rakkaita. Viikonloppuisin vierailemme heidän luonaan, mutta kaukana asuminen tekee sen, että viikot ovat heille yksinäisiä.

Helsingin Sanomissa kerrottiin lokakuussa (http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002926698.html) suomalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan lähes 40% iäkkäistä kokevat yksinäisyyttä. Se on paljon. Turvapuhelinpalvelua välittävä yritys kertoi, että kolmannes turvapuheluista tulee puhtaasti yksinäisyyden vuoksi. Yksinäisyys heikentää sekä terveyttä että elämänlaatua ja pahimmillaan nostaa itsemurhariskiä.

Mitä sinä voisit tehdä oman läheisen vanhuksesi yksinäisyyden poistamiseksi tänään? Soittaa? Käydä kylässä? Auttaa kävelylle? Tilata seuraa kaveriksi? Seurana Oy auttaa, meiltä säännöllinen kaveri läheisellesi. www.seurana.fi