Miten sosiaalinen elämä vaikuttaa ikääntyvän hyvinvointiin?

Sosiaalinen elämä vaikuttaa ikääntyvän hyvinvointiin monella konkreettisella tavalla. Säännöllinen ihmiskontakti, yhteinen tekeminen ja tunne siitä, että on osa jonkun elämää, tukevat mielialaa, ylläpitävät toimintakykyä ja voivat hidastaa kognitiivista heikkenemistä. Yksinäisyys puolestaan on yksi merkittävimmistä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä ikääntyessä, ja sen vaikutukset näkyvät sekä henkisessä että fyysisessä jaksamisessa.

Yksinäisyys vie enemmän kuin hyvän mielen

Kun seniori viettää päiviä ilman ihmiskontaktia, seuraukset ulottuvat paljon syvemmälle kuin pelkkään ikävän tunteeseen. Arki menettää rytminsä, motivaatio liikkua tai huolehtia itsestä laskee, ja pienetkin asiat alkavat tuntua raskailta. Tilanteen tunnistaminen on ensimmäinen askel, ja konkreettinen muutos alkaa siitä, että vanhuksen elämään tuodaan säännöllisesti tuttu ihminen, jonka kanssa voi viettää aikaa ilman kiirettä.

Satunnainen seura ei korvaa säännöllistä läsnäoloa

Kerran kuukaudessa tapahtuva vierailu tai satunnainen puhelu ei riitä pitämään sosiaalista elämää yllä. Ikääntyvälle ihmiselle juuri säännöllisyys ja tuttuus luovat turvallisuuden tunnetta ja merkityksellisyyttä. Kun sama ihminen tulee viikosta toiseen, syntyy aito suhde, joka kantaa. Omaisten on hyvä arvioida rehellisesti, kuinka usein läheinen todellisuudessa saa seuraa, ja tarvittaessa etsiä lisätukea sen varmistamiseksi.

Mitä sosiaalinen elämä tarkoittaa ikääntyvälle?

Ikääntyvän sosiaalinen elämä tarkoittaa säännöllistä yhteydenpitoa muihin ihmisiin, yhteistä tekemistä ja tunnetta kuulumisesta johonkin. Se voi olla ulkoilua naapurin kanssa, juttelua vanhan tutun kanssa tai yhdessä kahvilassa istumista. Tärkeintä ei ole toiminnan laajuus vaan se, että kontakteja on riittävästi ja ne ovat merkityksellisiä.

Sosiaalinen aktiivisuus seniorilla ei edellytä suurta sosiaalista verkostoa. Monelle ikääntyvälle yksikin luotettava ja säännöllinen ihmissuhde riittää pitämään arjen mielekkäänä. Oleellista on, että seuraa on saatavilla juuri silloin, kun sitä tarvitaan, eikä vanhuksen tarvitse odottaa pitkiä aikoja seuraavaan kohtaamiseen.

Sosiaalinen elämä voi kotona asuessa tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita kuin palvelutalossa. Kotona asuva saattaa kaivata erityisesti ulkoiluseuraa ja juttukaveria, kun taas palvelutalossa asuva voi tarvita ihmisen, joka vie hänet ulos talon arjesta ja tekee jotain juuri hänen toiveidensa mukaista. Molemmissa tilanteissa sosiaalinen elämä rakentuu ihmisistä, ei paikasta.

Miksi sosiaalisuus on tärkeää vanhusten hyvinvoinnille?

Sosiaalisuus tukee vanhusten hyvinvointia, koska ihmiskontakti ylläpitää mielialaa, aktivoi ajattelua ja antaa päiville merkityksen. Ilman riittävää sosiaalista elämää ikääntyvä voi vetäytyä arjesta, menettää toimintakykyään nopeammin ja kokea elämän tarkoituksettomana. Seura on yksi konkreettisimmista tavoista tukea seniorin kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Vanhusten hyvinvointi rakentuu monesta palasesta, mutta sosiaalinen ulottuvuus on yksi sen kantavimmista osista. Kun ihmisellä on joku, jonka kanssa jakaa arjen pienet hetket, myös muut asiat tuntuvat helpommilta. Liikkuminen motivoi enemmän, ruokahalu pysyy parempana ja nukkuminen on usein laadukkaampaa.

Ikääntyvän sosiaalinen aktiivisuus ei tarkoita, että pitää olla koko ajan tekemässä jotain isoa. Yhteiset kahvihetket, rauhallinen ulkoilukierros tai vanhojen valokuvien katselu yhdessä ovat juuri oikeanlaista seuraa, joka pitää mielen virkeänä ja sydämen lämpimänä. Arjen pienet kohtaamiset ovat usein merkityksellisimpiä.

Mitä seuraa yksinäisyydestä ikääntyessä?

Yksinäisyys ikääntyessä heikentää mielialaa, lisää ahdistuneisuutta ja voi nopeuttaa toimintakyvyn laskua. Vanhus, joka on pitkään ilman seuraa, saattaa menettää motivaationsa liikkua, huolehtia itsestään ja pitää arkeaan yllä. Yksinäisyyden vaikutukset ovat konkreettisia, ja ne näkyvät jokapäiväisessä elämässä.

Yksinäisyys vanhuksella ei aina näytä samalta kuin miltä sen voisi kuvitella. Se ei välttämättä tarkoita, että ihminen on aina yksin. Vanhus voi asua palvelutalossa muiden ihmisten ympäröimänä ja silti kokea syvää yksinäisyyttä, jos hänellä ei ole ketään, joka on kiinnostunut juuri hänestä, hänen muistoistaan ja toiveistaan.

Yksinäisyyden tunnistaminen on tärkeää, koska se ei aina tule ilmi suoraan. Moni ikääntyvä ei halua olla taakaksi läheisilleen ja saattaa vähätellä omaa yksinäisyyttään. Omaiset voivat tunnistaa tilanteen seuraamalla, onko läheisellä riittävästi mielekästä tekemistä ja ihmisiä arjessaan, eikä vasta silloin, kun tilanne on jo pitkään jatkunut.

Miten sosiaalista elämää voi ylläpitää kotona tai palvelutalossa?

Sosiaalista elämää voi ylläpitää kotona tai palvelutalossa tuomalla arjen rutiineihin säännöllisiä ihmiskohtaamisia. Käytännön keinoja ovat esimerkiksi ulkoiluhetket jonkun kanssa, yhteiset asioinnit sekä kaikki sellainen tekeminen, jota seniori itse toivoo. Tärkeintä on, että seura on säännöllistä ja tuttu ihminen tulee riittävän usein.

Kotona asuvalla vanhuksella sosiaalinen elämä voi helposti kaventua, jos liikkuminen on rajoittunut tai omaiset asuvat kaukana. Silloin on tärkeää, että arjessa on jokin rakenne, joka tuo ihmisiä kotiin tai vie seniorin ulos. Pelkkä ympäristön vaihtuminen ja uudet näkymät ulkoillessa voivat jo merkittävästi piristää mieltä.

Palvelutalossa asuvan seniorin sosiaalinen elämä ei rakennu automaattisesti siitä, että talon käytävillä on muita ihmisiä. Palvelutalon arki voi olla rutiininomaista, ja moni asukas kaipaa juuri omaa, henkilökohtaista seuraa, joka on kiinnostunut hänestä yksilönä. Tähän tarpeeseen vastaa parhaiten tuttu, säännöllisesti vieraileva ihminen, joka viettää aikaa juuri hänen kanssaan.

Milloin kannattaa harkita ulkopuolista seuralaista vanhukselle?

Ulkopuolista seuralaista vanhukselle kannattaa harkita silloin, kun läheinen viettää paljon aikaa yksin, omaisilla ei ole mahdollisuutta vierailla riittävän usein tai seniori itse kaipaa enemmän seuraa kuin nykyinen verkosto tarjoaa. Tilannetta ei tarvitse odottaa kriittiseksi ennen kuin toimii.

Monessa perheessä tilanne etenee niin, että yksinäisyys kasvaa hitaasti ja huomaamatta. Omaiset saattavat asua kaukana tai elää kiireistä elämänvaihetta, jossa säännöllinen vierailu ei onnistu niin usein kuin haluaisi. Silloin ulkopuolinen seuralainen täyttää sen aukon, jota omaiset eivät pysty täyttämään, ilman että kenenkään tarvitsee tuntea syyllisyyttä.

Me Seuranalla tarjoamme juuri tähän tarpeeseen vastaavaa ystäväpalvelua. Me teemme huolellisen valintatyön puolestanne: etsimme jokaiselle vanhukselle sopivan Seuralaisen, joka tulee säännöllisesti, oppii tuntemaan seniorin ja tekee yhdessä niitä asioita, joita vanhus itse toivoo. Palvelu ei ole sairaanhoidollista, vaan puhtaasti seuraa, läsnäoloa ja yhdessä tekemistä.

Ulkopuolisen seuralaisen hakeminen ei tarkoita, että omaiset luovuttavat tai etääntyvät. Usein käy päinvastoin: kun vanhuksella on enemmän sisältöä arjessaan ja hän voi hyvin, myös omaisten yhteiset hetket läheisen kanssa ovat iloisempia ja merkityksellisempiä. Jos haluat tietää lisää palvelustamme, tutustu Seuranaan täällä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mitä hyötyä seurasta on muistisairaalle vanhukselle?
• Raija – ilon tuoja Meerin elämään kodissa ja hoivakodissa
• Milloin hakea apua vanhuksen yksinäisyyteen?