Mitä merkkejä kertoo siitä että vanhus tarvitsee enemmän tekemistä?

Vanhus tarvitsee enemmän tekemistä silloin, kun päivät kuluvat pääosin yksin ilman mielekästä seuraa, harrastukset ovat jääneet, ruokahalu on heikentynyt tai mieliala on muuttunut selvästi alakuloisemmaksi. Nämä muutokset eivät aina näy päällepäin, ja moni vanhus peittelee yksinäisyyttään. Alla käymme läpi tarkemmin, mistä merkeistä yksinäisyyden ja tekemisen puutteen tunnistaa ja mitä asialle voi tehdä.

Miten yksinäisyys näkyy vanhuksen käytöksessä?

Yksinäisyys näkyy vanhuksen käytöksessä useimmiten mielialan muutoksina, sosiaalisena vetäytymisenä ja arkirytmin häiriintymisenä. Aiemmin iloinen ja sosiaalinen ihminen muuttuu hiljaiseksi, ärtyisäksi tai surulliseksi. Harrastukset jäävät, ruokailu muuttuu velvollisuudeksi ja kiinnostus tuttuihin asioihin hiipuu huomaamatta.

Yksi selkeimmistä merkeistä on eristäytyminen. Vanhus saattaa perua tapaamisia, vältellä puheluita tai lopettaa kodin ulkopuolella käymisen lähes kokonaan. Tämän taustalla on usein kokemus siitä, ettei ole enää tarpeellinen tai tervetullut muiden seuraan. Häpeän tunteet omasta tilanteesta voivat vahvistaa eristäytymistä entisestään.

Unirytmin muutokset ovat myös merkki, jonka omaiset usein sivuuttavat. Kun päivässä ei ole rakennetta eikä sosiaalisia kontakteja, päivän ja yön raja hämärtyy. Vanhus saattaa valvoa öisin, nukkua päivisin pitkiä päiväunia tai kärsiä toistuvasta unettomuudesta.

Muistisairailla vanhuksilla tekemisen puute voi ilmetä levottomuutena, toistuvana vaelteluna tai voimakkaina tunteenpurkauksina. Muistiliiton mukaan nämä niin kutsutut neuropsykiatriset oireet johtuvat usein juuri tekemisen ja mielekkään seuran puutteesta, eivät yksinomaan itse sairaudesta. Mielekäs tekeminen ja tuttu seura voivat helpottaa näitä oireita merkittävästi.

Keskeisiä käytösmuutoksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Mieliala on muuttunut selvästi alakuloisemmaksi tai ärtyisämmäksi
• Vanhus peruu tapaamisia tai välttelee puheluita
• Ruokahalu on heikentynyt tai syöminen tuntuu merkityksettömältä
• Unirytmi on sekaisin tai vanhus valvoo öisin
• Aiemmin rakkaat harrastukset ovat jääneet kokonaan
• Vanhus kertoo, ettei päivillä ole sisältöä tai merkitystä

Miksi riittävä tekeminen on tärkeää vanhuksen terveydelle?

Riittävä tekeminen on tärkeää vanhuksen terveydelle, koska fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus tukevat toisiaan. Kun vanhus liikkuu, seurustelee ja kokee itsensä tarpeelliseksi, hänen toimintakykynsä säilyy paremmin ja riski masennukseen, muistihäiriöihin sekä ennenaikaiseen avuntarpeeseen pienenee selvästi.

THL:n mukaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa ovat keskeisiä mielenterveyden ylläpitämisessä. Hyvä mielenterveys vahvistaa puolestaan fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä, mikä muodostaa myönteisen kierteen: tekeminen ruokkii hyvinvointia ja hyvinvointi mahdollistaa tekemisen.

Yksinäisyys on terveysvaikutuksiltaan vakava ilmiö. Se on yhteydessä masennukseen, kognition heikentymiseen ja fyysiseen sairastavuuteen. Kotihoidon asiakkaista joka kolmas kokee yksinäisyyttä, ja THL:n tutkimusten mukaan yksinäisyys lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä enemmän kuin lähes mikään muu yksittäinen tekijä. Tämä kertoo siitä, että yksinäisyyteen puuttuminen on samalla ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Tekemisen puute ei siis ole pelkästään viihtyvyyskysymys. Se on suoraan yhteydessä siihen, kuinka pitkään vanhus pystyy asumaan kotona ja elämään omatoimisesti. Säännöllinen ulkoilu, yhdessä seurustelu ja mielekäs arki ylläpitävät lihasvoimaa, muistia ja elämänhalua tavalla, jota mikään lääke ei pysty korvaamaan.

Mitä voi tehdä, jos vanhus ei itse osaa pyytää apua?

Jos vanhus ei itse osaa pyytää apua, omainen voi toimia aloitteentekijänä ilman, että vanhuksen tarvitsee itse tunnistaa tai myöntää avun tarvettaan. Yksinäisyyttä peitellään usein, ja moni vanhus kertoo pärjäävänsä hyvin, vaikka päivät tuntuisivat sisältä katsottuna pitkiltä ja tyhjiltä.

Ensimmäinen askel on havainnointi. Käy mielessäsi läpi, milloin viimeksi vanhus mainitsi jonkun, jonka kanssa on viettänyt aikaa. Onko hän puhunut yksinäisyydestä, vaikka ohimennen? Onko ruokahalu tai mieliala muuttunut? Nämä havainnot ovat arvokkaita, vaikka vanhus itse vähättelisi niitä.

Toinen askel on ottaa asia puheeksi suoraan mutta lempeästi. Yksinäisyydestä voi kysyä suoraan, eikä se tarkoita, että syyttää vanhusta tai leimaa hänet avuttomaksi. Useimmiten vanhus on helpottunut, kun joku ottaa asian esille.

Kolmas askel on toimia. Omainen voi järjestää seuraa vanhukselle ottamalla itse yhteyttä ystäväpalveluun, ilman että vanhuksen tarvitsee olla aloitteentekijä. Me Seuranalla kartoitamme tilanteen puhelimessa ja järjestämme veloituksettoman tutustumiskäynnin, jolla Seuralainen tapaa vanhuksen. Omainen saa tiedon jokaisen tapaamisen jälkeen, joten hän pysyy tilanteen tasalla myös etäältä.

Käytännön toimintamalli omaiselle:

1. Havainnoi muutoksia vanhuksen käytöksessä ja arjessa
2. Ota yksinäisyys puheeksi suoraan ja kuuntele vastausta ilman kiirettä
3. Älä odota, että vanhus itse pyytää apua, vaan toimi itse
4. Ota yhteyttä ystäväpalveluun ja järjestä maksuton tutustumiskäynti

Milloin on aika hankkia seuralainen vanhukselle?

Seuralainen vanhukselle on aika hankkia silloin, kun päivät kuluvat pääosin yksin, sosiaalinen elämä on kaventunut tai omaiset huomaavat, ettei läheisellä ole arjessa riittävästi ihmiskontakteja. Odottaminen ei paranna tilannetta, ja mitä aikaisemmin säännöllinen seura aloitetaan, sitä paremmin vanhuksen toimintakyky säilyy.

Erityisesti elämän muutostilanteet ovat hetkiä, jolloin seuran tarve kasvaa: puolison menetys, terveydentilan heikkeneminen tai muutto palvelutaloon voivat tehdä arjesta hyvin yksinäistä hyvinkin nopeasti. Näissä tilanteissa tuttu ja säännöllinen seuralainen tuo turvaa ja jatkuvuutta.

Seuralainen sopii yhtä hyvin kotona asuvalle kuin palvelutalossa tai hoivakodissa asuvalle vanhukselle. Hoivakodin henkilökunta huolehtii perustarpeista, mutta kahdenkeskiselle seurustelulle, ulkoilulle tai yhteiselle kahvihetkelle ei usein löydy aikaa. Seuralainen täydentää tätä aukkoa keskittymällä nimenomaan vanhuksen henkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.

Me Seuranalla valitsemme Seuralaisen aina vanhuksen toiveiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Seuralaisemme ovat eläkeikäisiä henkilöitä, joilla on elämänkokemusta ja aito halu viettää aikaa toisen ihmisen kanssa. Tutustumiskäynti on veloitukseton eikä velvoita mihinkään. Palvelu on myös kotitalousvähennyskelpoinen, mikä tekee siitä entistä saavutettavamman vaihtoehdon.

Jos tunnistat läheisessäsi jonkin tässä artikkelissa kuvatuista merkeistä tai sinulle on jo jonkin aikaa ollut huoli siitä, että vanhus tarvitsee enemmän tekemistä ja seuraa, älä jää odottamaan. Ota yhteyttä Seuranaan ja varaa maksuton tutustumiskäynti, niin etsitään yhdessä teille sopiva ratkaisu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Miten saada vanhus ulos kotoa turvallisesti?
• Kuinka löytää aikaa oman ikääntyvän vanhemman tukemiseen?
• Miten löytää ystävä vanhukselle?