”Kuin lintuna häkissä” Onko teillä omaishoitaja perheessä?

Omaishoitajat ovat todellisia arjen sankareita. Usein he ovat iäkkäitä ja töissä omaishoitajana kellon ympäri, itsekin jo ehkä huonokuntoisena. Jos teillä on perheessä äiti tai isä tai anoppi tai appi omaishoitajana, kysykää häneltä ”Miten sinä voit?”, ”Miten voimme auttaa?”, ”Saatko itse levättyä tarpeeksi?”, ”Nukutko hyvin?”, ”Onko sinulla omaa aikaa?”

Kuulin aikanaan omaishoitajana toimivalta läheiseltäni lauseen ”Tuntuu kuin olisin lintuhäkissä, enkä pääse lentämään silloin kun haluaisin.” En silloin täysin ymmärtänyt vertausta, mutta jutellessani hänen kanssaan ja opiskellessani gerontologiaa aloin ymmärtämään entistä paremmin omaishoitajan isoa roolia kotona. Hoidettavaa ei voi jättää yksin.

Omaishoitaja on usein seniori. Hänellä on pitkäaikainen suhde hoidettavaan, parisuhde on muuttunut avioliitosta hoitosuhteeksi. Hoidettava on usein kuin lapsi; ehkäpä muistisairas, jota on vahdittava kuin pienokaista. Tai liikkuminen on vaikeaa ja hoidettavaa pitää auttaa kaikessa mahdollisessa vessassa käynnistä pesuun ja syöttämiseen. Hoidettava saattaa valvoa yöt ja kaatumisen tai karkailun pelossa omaishoitaja valvoo myös. Yhdessä on vaikea liikkua, kun fyysiset rajoitteet voi sen estää tai sitten hoitaja voi kokea muistisairaan puolison kanssa liikkumisen vaikeaksi, kun pelkää joko karkaamista tai vahingossa tulevia möläytyksiä ”ihmisten ilmoilla”.

Moni omaishoitaja ei valita rooliaan: jo alttarilla on luvattu olla läsnä myötä- ja vastoinkäymisissä. Lisäksi etenkään omille lapsille ei viitsi valittaa ja kertoa totuutta rankasta elämänvaiheesta. Omaishoitaja saattaa polttaa itseään molemmista päistä.

Minä olen todella iloinen, kun saan auttaa Seuranan kautta omaishoitajaperheitä – se apu kun vaikuttaa niin moneen perheenjäseneen. Se vaikuttaa toki vanhukseen, hoidettavaan, joka saa meiltä säännöllisen ja luotettavan seuran. Hänen kanssaan tehdään mukavia, itse toivomiaan asioita, kohdataan kiireettä keskustellen, musiikkia kuunnellen, ristikoita tehden, ulkoillen, lähikahvilassa kahvitellen jne. Hänelle nämä omat hetket antavat paljon.

Seura auttaa myös todella paljon omaishoitajaa. Se antaa hänelle oman hetken harrastaa, levätä, käydä asioilla, urheilla, tavata omia ystäviä – ladata akkuja ja saada hyvän mielen oman hetken, kun tietää hoidettavan olevan turvallisessa seurassa.

Seura auttaa myös perheen aikuisia lapsia. He nauttivat, kun tietävät omaishoitajan saavan oman hetken. Usein lapset ovatkin niin ihania, että ostavat tämän palvelun lahjaksi omaishoitajalle. Tai jos ei lahjaksi, ottavat kuitenkin yhteyden meihin ja laittavat palvelun alulle.

Kukaan ei jaksa tehdä töitä tauotta – etenkään eläkeikäinen puoliso. Kysytään siis seuraavan kerran tavatessa omaishoitajalta vointia, kuulumisia ja ehdottakaa hänelle oman ajan hankkimista. Alkuun se voi tuntua vieraalta ajatukselta kaikesta vastuussa olevalle omaishoitajalle, mutta jo parin käynnin jälkeen hän huomaa oman ajan tärkeyden.

Meillä on aikaa – sinulle, vanhukselle ja omaishoitajalle.

Merkkipäivälahjaksi aikaa.

Mirka

Vapaahetkien ja huumorin merkitys omaishoitajalle

Kirjoittajana Seuranan työharjoittelija, tradenomiksi opiskeleva Wiltsu.

“Kun olen luvannut tuota toista katsella myötä- ja vastamäessä, niin kai minä katselen vastamäessäkin”, toteaa Sirpa-Liisa Kuittinen Alzheimeria sairastavan miehensä omaishoidosta Kodin Kuvalehdessä (19.4.2018). Anna Pihlajaniemen kirjoittamassa artikkelissa kuvaillaan omaishoitajan arkea, joka ei ole helppoa – mutta joka on täynnä rakkautta.

Lain mukaan omaishoitajalla on oikeus kahteen tai kolmeen vapaapäivään kuukaudessa hoidon sitovuudesta riippuen. Aika harva varmaan nyökkäilisi hyväksyvästi, jos työelämässä työnantaja ehdottaisi kahta tai kolmea vapaapäivää kuukaudessa.

Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Marja Ruotsalainen kertoo artikkelissa, että syyt omaishoitoon löytyvät niin rakkaudesta, velvollisuudesta kuin inhimillisyydestä.  Suurimmiksi ongelmikseen omaishoitajat puolestaan kokevat työn yksinäisyyden ja kuormittavuuden. Monista ongelmista pitää selviytyä yksin, mutta vapaahetket, apukädet ja huumori auttavat jaksamaan.

Seurana toimii sydämellä ja lämmöllä – mutta myös reippaalla huumorimielellä. Täällä Seuranalla harjoittelussa ollessani olen oppinut paljon. Yksi asioista, mikä on yllättänyt, on se, kuinka tehokkaasti voikaan huumori, nauru ja ilo toimia erityisesti silloin, kun toimitaan muistisairaiden vanhusten kanssa.

Omassa kodissa pitkään oltua ulos meneminen saatetaan kokea pelottavana. Vanhus saadaan monesti kuitenkin innostettua ulkoilemaan reippaalla huumorimielellä. Hän saattaa kuulemma myös todeta ulkoilun lomassa alun vastahakoisuuden vastapainoksi pontevasti:

”Onpa mukavaa, kuinka me ei aiemmin lähdetty tänne!”

Vaikka avioliitto perustuu parin lupaukselle osoittaa uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastamäessä, uskon, että tosirakkautta on muistaa myös itsensä, erityisesti siellä vastamäessä.

Omaishoitaja ei välttämättä osaa itse jättää itselleen tarpeeksi omaa aikaa.

Jos lähipiirissäsi on omaishoitaja, voisiko seuraava lahjasi hänelle olla viikoittainen vapaahetki?

wiliina.jpg

Mukavaa viikkoa toivottelee,

Wiliina

 

Kuinka hoitaa vanhempaa sukulaista välimatkan päästä?

Kaukana ovat ne ajat, jolloin perhe ja suku asuivat samassa pihapiirissä, toinen toistaan hoitaen. Nykyään työmahdollisuudet, opiskelut ja ulkomailla asuminen vievät meidät kauaksi omista vanhusläheisistämme. Tämä toimii hyvin silloin, kun he ovat tarpeeksi hyväkuntoisia ja pystyvät huolehtimaan arjen asioista: tulevat toimeen omassa kodissaan hyvin ja turvallisesti. Kuitenkin jossain vaiheessa vanhuutta tulee se vaihe, että vanhemmat kaipaavat huolenpitoa itselleen. Tuolloin sinä kaukana asuvana omaisena kohtaat, mitä on huolehtia vanhuksesta etänä.

Autamme päivittäin sekä vanhuksia että heidän kaukana asuvia omaisiaan arjen sujumisessa. Pidämme huolta vanhuksesta ja kerromme kuulumiset omaisille. Omaiset saavat rauhallisen mielen, kun tietävät että vanhuksella on kaikki hyvin ja tietävät arjen kuulumisista. Vanhus puolestaan nauttii kiireettömistä, säännöllisistä tapaamisistaan tutun Seuralaisen ja mukavien keskustelujen ja tekemisen merkeissä.

Esimerkkejä, mitä kaukana asuvat omaiset meiltä toivovat tapaamisten yhteydessä tehtävän:

1. Vanhuksen vieminen lempikahvilaansa kahville

Kuinka moni omainen haluaisikaan viedä rakasta läheistään lempikahvilaan, antaa merkityksellisiä hetkiä ja kuunnella muistoja. Välimatkojen vuoksi tämä on haasteellista, joten meiltä pyydetään apua näiden hetkien toteuttamiseen. Ja mikä onkaan mukavampaa kuin saada se tuttu kahvikupponen tutussa paikassa tuttujen muistojen ympäröimänä – kiireettä.

2. Ulkoilu

Tämä ehkä se yleisin toive. Kuinka moni vanhus viettää päivät, viikot, kuukaudet yksin sisällä, koska ulos ei voi yksin lähteä – kun mukaan pitäisi saada saattaja, tuki, rollaattorin ulos kantaja jne. Ulkona kiireettä tuttujen pihojen ja katujen katselu on mukavaa. Etenkin silloin, kun vastaan tulee vanha tuttavuus, jota ei ole pitkään aikaan nähnyt! Se silmien pilke ja punaiset posket palkitsevat kaikkien mielen.

3. Kampaajalla, parturissa tai jalkahoitajalla käynti

Me varaamme ajan hiustenleikkaukseen ja saatamme paikalle. Tälläkin viikolla ihana Leena-seuralaisemme suuntasi vanhuksen kanssa hiustenleikkaukseen ja sen jälkeen parivaljakko nautti kahvit onnistuneen käynnin kunniaksi. Kyllähän se piristää! Ja kaukana asuvalla omaiselle tulee hyvä mieli.

 4. Siivoustilanteen tarkistus ja palvelun tilaaminen

Kun perheenjäsen ei itse pääse näkemään säännöllisesti vanhuksen kodin siisteyttä, me kerromme nämä kuulumiset tapaamisten jälkeen. Haluttaessasi tilaamme siivouksen ja olemme paikalla siistijöiden tullessa. Vanhus saattaa olla hämmentynyt, kun vieras henkilö soittaa ovikelloa. Siksi on hyvä, että päästämme siistijät sisään ja pidämme vanhukselle seuraa siivouksen ajan. Puhdas koti on muuten ihana juttu! Kukka pöydälle ja kahvit sen kunniaksi!

5. Toimintakyvyn tarkastelu

Usein meiltä kysytään vanhuksen toimintakyvystä, pärjäämisestä kotona. Omainen voi itse olla liian läheinen tai subjektiivinen, siksi meitä tulevat kommentit ja mielipiteet kiinnostavat.

 6. Vanhuksen vieminen hoivakodin aktiviteetteihin

Tämä on hoivakodissa asuvien vanhusten omaisten yleisin toive. Hoivakodin aktiviteetteihin ei meinaa yksin päästä, kun ei niistä tiedä, ei osaa kulkea isossa talossa, tarvitsee saattajan. Hoitajat eivät ehdi useinkaan viemään, kun huollettavaa on niin paljon. Me viemme niin päivätansseihin, musiikkihetkiin, elokuviin, kahville, lukuhetkiin, napatanssiin – ja tietenkin kiireettömiin ulkoiluhetkiin.

 7. Kirjan ja lehden lukeminen

Kun näkökyky on heikentynyt, lukeminen jää. Kuitenkin päivän uutiset kiinnostavat ja lempirunokirjaa olisi kiva lukea. Omaiset pyytävät meiltä lukuapua.

8. Kodin puutteiden havainnointi

Kun asuu kaukana, ei voi huomata lampun palamista, kaapin oven repsottamista tai oven narinaa. Me kerromme tällaisista havainnoista aina kuulumisten jälkeen ja etsimme omaisen kanssa ratkaisukeinon.

9. Soittaminen kaukana asuvalle läheiselle

Moni vanhus ei pysty enää itse soittamaan puhelimella, hoivakodissa tätä mahdollisuutta ei usein edes ole saatavilla. Omaiset kuitenkin haluavat kuulla rakkaan vanhuksen ääntä ja toivovat soittoa. Niinpä me soitamme yhdessä ja varmistamme mukavan jutteluhetken syntymisen. Kaikille tulee näistä puheluista hyvä mieli!

10. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy

Moni omainen on huolissaan vanhuksen yksinäisyydestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Toimintakyvyn heikkenemistä ennaltaehkäistään säännöllisellä seuralla ja mielen virkeydellä merkityksellisten tapaamisten merkeissä. Kaukana asuvat omaiset haluavat seuraa vanhukselle, iloisia hetkiä päivään ja juuri vanhuksen toiveiden mukaista tekemistä. Ihanat omaiset ja vanhukset!

Lopuksi kaukana asuvan omaisasiakkaan palautetta muutaman kuukauden yhteistyön jälkeen: ”Yhteydenpitomme äitimme kanssa on parantunut huomattavasti Seuranan palveluiden myötä! Tiedämme, mitä äidille kuuluu ja äidin piristynyt mieli mukavien tapaamisten merkeissä on kaikille iloinen asia!”

Meillä on aikaa. Sinulle ja rakkaillesi.

Mirka

Miksi vanhus voi olla yksin, mutta lapsi ei?

Miksi ostamme hoitajan helpommin lapselle kuin vanhukselle? Tähän kysymykseen törmäsin, kun yksi Facebook –sivujemme seuraaja oli jakanut mainoksemme näillä saatesanoilla. Tuo on niin totta, ja monen vanhustyön ammattilaisen kanssa olemme pohtineet samaa: lapsille hankitaan hoivaa, mutta miksi vanhuksille seuran ja palvelun hankkiminen on niin vierasta? Ostamme hoitopalveluja lapsille niin päivisin työajaksi kuin iltaisin vanhempien mahdollisten muiden menojen vuoksi. Totta kai, eihän lapsi voi olla yksin. Ei lapsi voi kokea turvattomuutta tai yksinäisyyttä, pitäähän hänen saada ruokaa, seurustelua ja yhdessä oloa. Tämä kaikki on itsestäänselvyys meille.

Mutta entä vanhus? Muistisairaana hän saattaa olla monessa kohti lapseen verrattavissa. Haavoittuvainen, peloissaan, unohtaa kotona toimimisen perusasiat kuten syömisen, kuuma hellan, ja samalla hän kaipaa juttukumppania. Tai jos ongelmat ovat vain fyysisessä kunnossa ja esimerkiksi liikkuminen on vaikeaa, jää vanhus kotinsa vangiksi, ja vain haaveilee raikkaasta ulkoilmasta ja kukkien näkemisestä.

Jokin meidän ajatusmallissamme on iskostunut siihen, että kyllä vanhus pärjää. Mutta jos mietimme hetken ihan kunnolla – pärjääkö? Kun on kokenut hyvän ja pitkän elämän, nauttinut työelämästä, mahdollisesta perheestä, matkustelusta ja aktiviteeteista, saattaa yksinäisyys kotona tuntua erityisen rankalta. Kun mieli suree ja mieliala heikkenee, ihminen passivoituu lisää ja kautta myös fyysinen toimintakyky kärsii. Negatiivinen kierre on syntynyt.

Mitäpä jos kiitokseksi aikanaan saamastamme hoivasta ja huolenpidosta, ennalta ehkäistäisiin oman rakkaan vanhuksen yksinäisyys? Pyritään käymään niin usein kuin mahdollista, soittamaan ja mikä tärkeintä – kuuntelemaan. Kuunnellaan oikeasti, miten arki sujuu, mitä kuuluu, mitä toiveita vanhuksella on. Monesti he ovat niin iloisia vierailusta, että skarppaavat siksi aikaa ja kahvipöytäkeskusteluissa tunnelma on kepeä. Mutta mitä jos kaivetaankin vähän lisätietoa pinnan alta? Jos oma aika ei riitä, tai välimatka on iso – mitä jos hankitaankin joku ulkopuolinen pitämään seuraa vanhukselle, ja samalla kuullaan itsekin kuulumiset käyntien jälkeen.

Vanhukset ovat ihania, tehdään heille onnellinen vanhuus ja opitaan samalla itse hienoja elämänkokemuksia ja tarinoita. Lue täältä, miten voit ehkäistä omaisesi yksinäisyyttä Seurana Oy:n avulla. Palvelu kotitalousvähennyskelpoinen.

Loma tulossa – jääkö vanhus lomasi ajaksi yksin kotiin tai hoivakotiin?

Kesä ja lomakausi – luvassa perheaikaa ilman aikatauluja ja kiirettä! Ei tapaamisia, työmatkoja, aamuruuhkia, vaan leppoisia aamuja hotellin valmiissa aamupalapöydässä tai kesämökin terassilla. Vaan kuka on äidin, isän tai isovanhemman kanssa? Miten varmistaa kesälomamatkan ajaksi, että hänen ei tarvitse olla yksin, ja että hän pääsee ulos, saa hyvää ruokaa, kertoilee tarinoita juttukumppanille, tuntee itsensä merkitykselliseksi? Ja mikä tärkeintä, sinäkin saat turvallisen tunteen, että läheisesi voi hyvi ja halutessasi kuulet hänen kuulumiset.

Moni omaishoitaja ja etäomaishoitaja ja aikuinen lapsi huolehtii vanhemmastaan myös loma-aikana. Välillä on kuitenkin ladattava omatkin akut ja suunnattava lomalle. Silloin on hyvä löytää luotettava varahenkilö käymään vanhuksen luona, jotta oma loma sujuu hyvin ilman huolta kotiasioista.

Vinkit hyvään lomailuusi

  1. Listaa etukäteen asiat ja toiveet, miksi ja mihin asioihin kaipaat vanhukselle seuraa ja apua lomasi ajaksi
  2. Etsi luotettava taho ajoissa lähipiiristäsi tai luotettavalta yritykseltä, ja käy läpi toivomuksesi heidän kanssaan
  3. Kerro vanhukselle ajoissa lomastasi ja hankkimastasi seurasta
  4. Sopikaa tapaaminen, missä vanhus tutustuu lomaseuralaiseensa ja pääsee kertomaan omiakin toiveitaan tapaamisille ja ajankohdille
  5. Pyydä halutessasi sinullekin vanhuksen kuulumisia tapaamisten aikana tai jälkeen – saat vaikka tekstarilla ne kätevästi
  6. Tiedota myös mahdollista hoivakotia seurasta
  7. Nauti lomastasi 🙂

Aurinkoista alkukesää toivottaen,

Mirka