“Liikkukaa, liikkukaa. Siinä on aina palkinto.”

”Liikunnasta ilman muuta!” Näin totesi urheilua harrastava laulaja Eino Grön viimeksi tavatessamme. Kysyin häneltä, mistä aiheesta haluaisi kirjoittaa Seuranan blogisivulle.

Kasvaminen liikunnan parissa

Eino Grön on viettänyt aina liikunnallista elämää. Jo lapsena Reposaaressa kavereiden kanssa harrastettujen jää- ja pihaurheilujen rinnalle hänen elämäänsä tuli paini. Eino oli siitä niin innostunut ja menestyikin niin hyvin, että se olisi jopa voinut muodostua ammatiksi laulamisen sijaan. Hän on voittanut useita palkintoja painista ja urheilu vei myös opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Pajulahden urheiluopistoon. Lisää painiurastaan hän kertoo mm. täällä.

Urheilu on ollut tärkeä osa Einon elämää kaikki vuodet. Nykyään hänen liikkumisensa koostuu mm. aktiivisesta golfauksesta ja pitkistä sauvakävelylenkeistä. Eino viettää aikaansa Floridan asunnollaan, ja golf-harrastusta ja ulkoilua onkin hyvä harrastaa siellä vuoden ympäri. Lisäksi hän käy usein kävelemässä ihastuttavan Marjatta-vaimonsa kanssa ja haluaakin pitää Marjatan toimintakykyä yllä ulkoilun ja kävelyn merkeissä. Marjatta asuu hoivakodissa ja Eino käy hänen luonaan aktiivisesti.

Ulkoilu virkistää sielua ja ruumista

Kun Eino tilasi Seuranan palvelut vaimolleen virkistykseksi hoivakotiin, hänellä oli kaksi toivetta meille; ensinnäkin juttuseuraa Marjatan iloksi hoivakodin arkeen. Asukkaat kun ovat hoivakodeissa usein vähemmän hyväkuntoisia ja keskusteluyhteyttä on siten vaikeampi saada. Eino halusi Marjatalle mukavia, sosiaalisia hetkiä vaikkapa kahvikupposen äärellä, silloinkin kun ei itse ole paikalla. Tärkeimpänä toiveena oli kuitenkin mukavat ulkoiluaktiviteetit Marjatan piristykseksi ja kunnon ylläpitämiseksi.

Hyvät välineet – parempi mieli

Marjatta on itsekin liikunnallinen ja tykkää lähteä aina lenkille, kun vain on mahdollista. Aika menee siivillä rantareittejä sauvakävellen ja vilkkaasti keskustellen. Einoa kiitän siitä, että Marjatalla on todella hyvät ja kauniit, tekniset ulkoiluvarusteet joka säälle, niin talvisista nastakengistä kevyempiin lenkkikenkiin kuin lämpimästä takista kevyempään tuulitakkiin – ilo aina laittaa ne päälle ja lähteä nauttimaan kauniista maisemista juttelun siivittämänä.

Ikiliikkujan terveiset Seuranan asiakkaille

Pyysin Einolta terveiset Seuranan asiakkaille ja ne tulivatkin kuin apteekin hyllystä ”Liikkukaa, liikkukaa, siinä on aina palkinto!”

Tätä on helppo uskoa, kun katsoo tätä hyväkuntoista 80-vuotiasta laulajaa, joka tämänkin mukavan tapaamisen päätteeksi oli lähdössä ajamaan kohti seuraavaa konserttipaikkakuntaa, reippaana ja hyvillä mielin, aina positiivisena. Ja äänihän hänellä on edelleen mitä komein. Hyviä konsertteja Eikka!

”Kuin lintuna häkissä” Onko teillä omaishoitaja perheessä?

Omaishoitajat ovat todellisia arjen sankareita. Usein he ovat iäkkäitä ja töissä omaishoitajana kellon ympäri, itsekin jo ehkä huonokuntoisena. Jos teillä on perheessä äiti tai isä tai anoppi tai appi omaishoitajana, kysykää häneltä ”Miten sinä voit?”, ”Miten voimme auttaa?”, ”Saatko itse levättyä tarpeeksi?”, ”Nukutko hyvin?”, ”Onko sinulla omaa aikaa?”

Kuulin aikanaan omaishoitajana toimivalta läheiseltäni lauseen ”Tuntuu kuin olisin lintuhäkissä, enkä pääse lentämään silloin kun haluaisin.” En silloin täysin ymmärtänyt vertausta, mutta jutellessani hänen kanssaan ja opiskellessani gerontologiaa aloin ymmärtämään entistä paremmin omaishoitajan isoa roolia kotona. Hoidettavaa ei voi jättää yksin.

Omaishoitaja on usein seniori. Hänellä on pitkäaikainen suhde hoidettavaan, parisuhde on muuttunut avioliitosta hoitosuhteeksi. Hoidettava on usein kuin lapsi; ehkäpä muistisairas, jota on vahdittava kuin pienokaista. Tai liikkuminen on vaikeaa ja hoidettavaa pitää auttaa kaikessa mahdollisessa vessassa käynnistä pesuun ja syöttämiseen. Hoidettava saattaa valvoa yöt ja kaatumisen tai karkailun pelossa omaishoitaja valvoo myös. Yhdessä on vaikea liikkua, kun fyysiset rajoitteet voi sen estää tai sitten hoitaja voi kokea muistisairaan puolison kanssa liikkumisen vaikeaksi, kun pelkää joko karkaamista tai vahingossa tulevia möläytyksiä ”ihmisten ilmoilla”.

Moni omaishoitaja ei valita rooliaan: jo alttarilla on luvattu olla läsnä myötä- ja vastoinkäymisissä. Lisäksi etenkään omille lapsille ei viitsi valittaa ja kertoa totuutta rankasta elämänvaiheesta. Omaishoitaja saattaa polttaa itseään molemmista päistä.

Minä olen todella iloinen, kun saan auttaa Seuranan kautta omaishoitajaperheitä – se apu kun vaikuttaa niin moneen perheenjäseneen. Se vaikuttaa toki vanhukseen, hoidettavaan, joka saa meiltä säännöllisen ja luotettavan seuran. Hänen kanssaan tehdään mukavia, itse toivomiaan asioita, kohdataan kiireettä keskustellen, musiikkia kuunnellen, ristikoita tehden, ulkoillen, lähikahvilassa kahvitellen jne. Hänelle nämä omat hetket antavat paljon.

Seura auttaa myös todella paljon omaishoitajaa. Se antaa hänelle oman hetken harrastaa, levätä, käydä asioilla, urheilla, tavata omia ystäviä – ladata akkuja ja saada hyvän mielen oman hetken, kun tietää hoidettavan olevan turvallisessa seurassa.

Seura auttaa myös perheen aikuisia lapsia. He nauttivat, kun tietävät omaishoitajan saavan oman hetken. Usein lapset ovatkin niin ihania, että ostavat tämän palvelun lahjaksi omaishoitajalle. Tai jos ei lahjaksi, ottavat kuitenkin yhteyden meihin ja laittavat palvelun alulle.

Kukaan ei jaksa tehdä töitä tauotta – etenkään eläkeikäinen puoliso. Kysytään siis seuraavan kerran tavatessa omaishoitajalta vointia, kuulumisia ja ehdottakaa hänelle oman ajan hankkimista. Alkuun se voi tuntua vieraalta ajatukselta kaikesta vastuussa olevalle omaishoitajalle, mutta jo parin käynnin jälkeen hän huomaa oman ajan tärkeyden.

Meillä on aikaa – sinulle, vanhukselle ja omaishoitajalle.

Merkkipäivälahjaksi aikaa.

Mirka

Eino Grön ja muistisairauden kohtaaminen – mitä tehdä kun puoliso sairastuu?

Laulaja Eino Grön kertoo: ”Minä ja Marjatta arvostamme ulkoilua ja toimintakyvyn ylläpitoa. Hyvää on se, että vaimolla on säännöllistä ja luotettavaa seuraa ulkoiluun ja virkistykseen.”

Seurana-eino-gron-mita-tehda-kun-puoliso-sairastuu-muistisairauteen

Sain kesällä kunnian päästä vanhusasiakkaamme kanssa Eino Grönin konserttiin. Nautimme lähes 90-vuotiaan vanhuksemme kanssa ikivihreistä kappaleista, kaikille tutun ja komeaäänisen Eino Grönin tulkitsemana.

Kuinka mielenkiintoisesti elämä heittelee: piakkoin konsertin jälkeen tutustuin Eino Gröniin yksityishenkilönä – tai oikeastaan tutustuin Einon ihanaan Marjatta-vaimoon. Marjatan kanssa saamme viikoittain nauttia yhteisistä, virkistävistä hetkistä ulkoilun, muistelun, rupattelun ja esimerkiksi kahvittelun merkeissä.

Einon yhä jatkuva ura keikkoineen sekä ulkomaan matkat toivat huolen kotona yksin olevasta muistisairaasta vaimosta. Muutama vuosi sitten pariskuntaa kohtasikin iso muutos, kun muistisairas Marjatta muutti ympärivuorokautisen palvelun pariin hoivakotiin.

Kyseessä on hieno pariskunta, jonka yhteiset vuosikymmenet ovat hioneet kauniisti yhteen. Lämpö ja kunnioitus huokuvat läpi heidän yhteisissä hetkissään. Eino käy Marjatan luona usein, niin pidempien ulkoilujen kuin ohikulkumatkalla lyhyiden pysähdysten merkeissä – onneksi välimatka on lyhyt. Tämän lisäksi Eino kuitenkin halusi vaimolleen myös säännöllistä seuraa ja juttukaverin arkea piristämään. Marjatta on niin hyväkuntoinen, sosiaalinen ja pirteä, että hoivakodin toisiin asukkaisiin verraten hän kaipaa juttu- ja ulkoiluseuraa – ja sitä Eino hänelle nyt haluaa tarjota.

“Keikkailen säännöllisesti, käyn mökillämme sekä Floridan asunnollamme. Halusin Marjatalle säännöllisen, luotettavan seuran virkistämään ja tuomaan mukavia hetkiä hoivakodin arkeen. Kävelyretket, jutustelu ja Marjatan kiireetön kohtaaminen tuntuivat hyvältä henkisen hyvinvoinnin sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. Lisäksi pidin ajatuksesta, että Seuranan Mirka lähettää tapaamisen jälkeen minulle vaimoni kuulumiset”, Eino kertoo.

Eilen nautimme Marjatan kanssa upeasta syyssäästä pitkän kävelyn merkeissä. Puhuttavaa riittää ja välillä hän luettelee upeat rimpsut suomalaisista iskelmistä – lienevät tuttuja kotoa vuosikymmenten ajalta. Kauniita, kiireettömiä hetkiä.

Seuranan kotiin ja hoivakotiin tuotavat palvelut suunnitellaan aina henkilökohtaisella, maksuttomalla tutustumiskäynnillä.

Lue lisää www.seurana.fi ja varaa käynti Mirka Saarinen, 040-555 3235

Omaishoitajana myötä- ja vastoinkäymisissä

Oletko omaishoitaja? Onko läheisesi omaishoitaja?

“Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.”

Omaishoitajat tekevät kullanarvoista työtä – pitävät huolta rakkaimmistamme lähes 24/7. Omaishoitaja on usein puoliso, hoitajan rooli jalkautuu lähes puoliautomaattisesti hänelle. Usein puolisot ottavat toki tämän roolin rakkaudesta, halusta toteuttaa papin edessä sanottua ”myötä- ja vastoinkäymisissä”. Osittain rooli lankeaa, koska hoitoresursseja ja –paikkoja ei ole saatavilla helposti, eikä apua osata aina hakea oikeista paikoista. Sairastumisen yhteydessä avun hakemiseen ei myöskään riitä aikaa kaiken muun huolehtimisen ohella.

Jatkuva vastuu, valvotut yöt, rajallinen oma sosiaalinen elämä – siinä puoliso-omaishoitajan arkea. Omalta lähimmäiseltäni kuulin aikanaan vertauksen “Elän kuin lintuhäkissä, kaivaten vapauteen” omasta omaishoitajan roolistaan. Häneltä myös opin, että kaikki ei ole miltä näyttää: vaikkakin takana on pitkä ja onnellinen avioliitto, ei roolin muutos puolisosta omaishoitajaksi ole kivuton. Se on muutos niin hoidettavalle kuin hoitajalle. Tasavertainen parisuhde unohtuu ja tilanne on hämmentävä molemmille. Sosiaalinen piiri pienenee, kun kylään ei jakseta enää kutsua, hävetään sairastumista tai ulkoilu- ja asiointimahdollisuudet muuttuvat rajalliseksi.

Suomalainen vahva pärjäämisen perinne, sisu ja avioliiton merkitys saavat asiat pysymään neljän seinän sisällä, turhasta ei valiteta, eikä väsymystä näytetä. Vaikkakin tilanne voi olla raskas. Eräs geriatrian ammattilainen on sanonut omaishoitajan roolia “kuin hoitaisi 3-vuotiasta, eihän häntäkään voi yksin jättää”. Uutisista olemme valitettavasti saaneet lukea 92-vuotiaasta omaishoitajasta, joka surmasi niin itsensä kuin puolisonsa, hoidettavan. Surullista, mutta valitettavan ymmärrettävää; kuinka 92-vuotiaalla voi olla energiaa hoitaa puolisoa vuorokauden ympäri, kun omatkin voimavarat jo vähissä.

Omaishoitaja miettii, että mistä löytyy luotettava, säännöllinen hoitaja omalle rakkaalle. Omaishoitaja voi olla myös niin väsynyt, ettei osaa hakea apua. Omaishoitajan läheinen miettii puolestaan, että miten saisi omaa arvokasta aikaa hoitajalle akkujen lataukseen. Mistä löytyy se luotettava ja tuttu henkilö, joka pitää tärkeästä ihmisestäni huolta, ja jonka uskallan kutsua kotiini. Omaishoitajalla saattaa aika olla niin rajallista, että vaikka rahaa väliaikaisen seuran palkkaamiseen olisi, ei aika riitä sen etsimiseen. Seuran löytämisen, evaluoinnin ja hankkimisen tulee olla helppoa. Läheiset eivät puolestaan välttämättä tiedä, että omaishoitajaa voi auttaa itsekin tilaamalla apua ja hyödyntää samalla kotitalousvähennys.

Omaishoitajat tekevät mahtavaa työtä. Jotta he saavat ladattua säännöllisesti henkiset ja fyysiset voimavaransa, autetaan me läheiset löytämään paras seura siksi aikaa hoidettavan seuraksi.

Omaishoitajia kunnioittaen,
Mirka