Seuranan 7 vinkkiä muistisairasta senioria hoitaville läheisille

”Mulla alkaa nyt voimavarat olemaan vähissä, en enää jaksa tätä jatkuvaa samojen asioiden kertausta.” ”Syksy tulee, en tiedä kuinka selviän työstä, omien lasten hoidosta ja sitten vielä isän muistisairaus, mikä on niin raskasta, kun en pysty olemaan isän luona päivittäin.”

Kuulostaako tutulta? Nämä ovat lainauksia keskusteluistamme meidän muistisairaiden senioreidemme lasten kanssa.

Meillä on aikaa myös sinun läheisellesi.

Listasimme 7 vinkkiä muistisairaiden asiakkaidemme perheille. Auttaisivatko nämä myös sinua?

1.     Hyväksy muutos

Muistisairaus on koko perheen sairaus – näin sanotaan. Ja tottahan se on, se vaikuttaa niin sairastuneeseen kuin koko lähipiiriin. Koska kyseessä valitettavasti etenevä sairaus, tutkaile ja valmistaudu tulevaan kartoittamalla keinot, millä selviätte yhdessä kotona tai etänä vanhempaa auttaen, itseäsi väsyttämättä. Sekä tietenkin siksi, että rakkaimpasi saa parasta mahdollista hoivaa ja virkistystä jo heti alusta alkaen.

2.     Anna itsellesi kiitosta

Sinä teet takuulla parhaasi! On ok, että välillä väsyttää, pinna voi olla kireällä, mutta oletkin usein asioista vastaavana 24 tuntia vuorokaudessa ilman taukoja – ei siis ihme että väsyttää. Nauti pienistä hyvistä hetkistä sekä muistele ilolla terveitä aikoja – ja anna itsellesi kiitosta, että jaksat nyt olla tukena ja apuna, kun läheisesi on sairastunut. Nauti myös välillä tilanteen tuomasta huumorista, vaikka siitä mustastakin.

3.     Etsi itsellesi tukea

Älä jää ajatustesi kanssa yksin. Etsi tukiryhmiä muistisairaiden läheisille joko kunnastasi tai sitten vaikka Facebookin tukiryhmistä. Tärkeintä, että joku tietää vaiheen, mitä elät ja saatte kokea, nauraa ja itkeä yhdessä. Myös paras ystäväsi voi auttaa, vaikka ei tietäisikään omasta kokemuksesta muistisairaudesta, hän pystyy kuuntelemaan ja keksii takuulla välillä jotain muuta kivaa ajateltavaa sinulle.

Jos olet vielä työelämässä, kerro esimiehellesi ja kollegoillesi tilanteesta. He ymmärtävät takuulla.

4.     Ota taukoja

Tunnista, milloin rajasi tulevat vastaan ja ota taukoja! Se voi olla vaikka päivittäinen puolen tunnin kävely tai viikoittainen pidempi jooga- ja kahvihetki omaan parhaan ystävättären kanssa. Sellainen, mihin pääset helposti ilman suuria järjestelyitä, vaikka sukulaisen antamalla hoitoavulla tai sitten varmista vaikka viikoittainen säännöllinen apuhetki ulkopuoliselta taholta. Pääasia, että järjestäminen ei vie voimia, vaan tiedät että apu tulee säännöllisesti. Etenkin kaikille teille, jotka olette työelämässä, suosittelemme tätä suunnittelua paljon. On jo tarpeeksi rankkaa hoitaa ne työtkin, ja lisäksi kaikki muut omat asiat ja sairastuneen asiat

5.     Aseta realistisia viikkotavoitteita

Älä väsytä itseäsi liiallisella suorittamisella ja huonolla omalla tunnolla, että jotain jää tekemättä. Hoivaaminen on työtä, ja siinä ei aina ehdi tehdä kaikkia haluamiaan koti- ja muita töitä. Ota vaikka tavoitteeksi yksi kotitaloustyö per päivä, ja kiitä itseäsi illalla, että tulihan se tiskaus tehtyä.

6.     Älä ajattele, mitä muut ajattelevat

Liikut sitten kaupungilla asioilla muistisairaan kanssa tai istut kahvipöydässä sukulaistenne kanssa. Jos muistisairas kysyy samaa asiaa uudestaan ja uudestaan tai puhuu jostain aivan eri asiasta kuin muut tilanteessa, älä nolostu ja ajattele mitä muut ajattelevat. Kaikki ymmärtävät kyllä ja ei sinun sitä tarvitse hävetä. Meillä kaikilla on muistisairaita tuttavia ja tiedämme, että eivät tahallisesti puhu nk. vääriä asioita. Ole ylpeä, että sinulla on juuri tämä muistisairas rinnallasi.

7.     Huolehdi itsestäsi

Pidä huolta niin fyysisestä kuin henkisestäkin kunnostasi. Liiku, ajattele positiivisesti ja yritä aina löytää aikaa kävelylle, joogaan, ryhmäliikuntaan – mikä ikinä antaakin sinulle energiaa ja luustolle voimaa kohti omaa vanhuutta.

Voimia ja energiaa, teet hienoa työtä muistisairaasi kanssa!

Terveisin, Seurana

Seuranan viesraskirja asiakkaille.

Seuranan kesäjuhlassa nautittiin Eino Grönin äänestä, taululahjoituksista ja upeasta tunnelmasta!

Seuranan perustaja Mirka Saarinen yhdessä Seuranan kesäjuhlaväen kanssa.

Seuranan kesäjuhla täytti kaikki odotuksemme iloiselle, sosiaaliselle kesäiselle iltapäivälle. Kaikki ilmoittautuneet saapuivat paikan päälle, aurinko paistoi ja ilmapiiri oli rento.

”Kun perustin Seuranan, haaveenani oli, että joku päivä meitä Seuralaisia kokoontuu ihanien vanhustemme ja omaistensa kanssa isolla porukalla yhteen, nauttimaan kiireettömästä yhteisestä hetkestä ja toisistamme. Tänään se tapahtuu, iso kiitos teille!” Näin aloitti Seuranan perustaja Mirka Saarinen tervetulosanansa.

”Olen niin onnellinen, että aina vaan hymyilyttää” Asiakkaamme terveiset Seuranan kesäjuhlasta 12.6.2019.

Iltapäivän ohjelmassa oli iki-ihanan Eino Grönin konsertti sekä upea hyväntekeväisyysprojekti, missä Seurana sai olla mukana lahjoittamassa valokuvaaja Jere Hietalan ideoiman tauluprojektin tauluja Seuranan asiakkaiden hoivakoteihin, kaikkien asukkaidensa iloksi. Tästä taululahjoituksesta kirjoittelemme lisää syksyllä, joka ansaitsee kunnon blogin!

Lisäksi kahvittelimme, jutustelimme ja konsertin lomassa otimme jopa tanssiaskelia. Kaikki jaksoivat upeasti! Eino Grönin kuulumisia ja kesäjuhlan tunnelmaa voit lukea myös tästä Iltalehden artikkelista.

Vanhin vieraistamme oli 95-vuotias sotaveteraani Kyösti, joka saapui paikalle Seuralaisensa Annelin kanssa. Heitä on aina ilo katsella ja kuunnella; kunnioitus, ystävyys sekä huomioiminen paistavat läpi.

Toiseksi vanhin vieraamme oli myös 95-vuotias, sydämellinen lottapukuun pukeutunut Britamme. Brita saapui paikalle reippaana poikansa saattelemana. Hän on aina yhtä hyväntuulinen, tervehtii kaikkia ja ottaa ilolla uudet sekä vanhat tuttavuudet vastaan. Hienointa oli, kun hän tapasi vuosien tauon jälkeen sattumalta asiakkaamme Jaakon – selvisi, että he ovat vanhoja työkavereita vuosikymmenien takaa. Upea jälleennäkeminen!

Eino Grön viihdytti tapansa mukaan lämminhenkisesti koko juhlaväkeä. Alkujärjestelyjen viedessä Mirkan ajan, Eino Grön itse jutusteli kuulijoille mukavia ja lämmitti tunnelmaa. Tästäkin hänelle iso kiitos! Laulujen välissä hänellä oli aikaa kertoa kappaleista, otattaa kuvia asiakkaidemme kanssa ja jutella mukavia. Meille oli suuri ilo saada hänet mukaan!

Haluamme sydämestämme kiittää kaikkia osallistuneita asiakkaitamme, perheitään, Seuralaisiamme, juhlan esiintyjiä ja valokuvaajia sekä toivottaa oikein ihanaa loppukesää kaikille! Toivottavasti ensi kesänä tapaamme entistä suuremmalla joukolla! Mikäli haluat oman seniorinne mukaan tähän lämminhänkiseen Seurana -piiriin, otahan yhteyttä Mirkaan 040 555 3235.

Seuranan kesäjuhlissa oli ihanan lämmin tunnelma.

Eino Grön sosiaalisiin vanhuudenpäiviin varautumisesta: ”Tutustu uusiin ihmisiin, tee tikusta asiaa ja pidä yhteyttä ystäviin!”

Eino Grön ja Seuranan perustaja Mirka Saarinen.

Tapasin Eino Grönin  taannoin ja puhuimme vanhuudesta ja siitä, kuinka helposti sitä on yksin siinä vaiheessa, kun toimintakyky heikkenee, ystävät ympärillä katoavat ja elinpiiri muuttuu kapeaksi. Eino pohti siinä samalla, miten tätä voisi ehkäistä ja tässä hänen 3 vinkkiään seniori-ikäisten virkeän sosiaalisen elämän takaamiseksi:

1.     Tutustu aktiivisesti muihin ihmisiin! Esittäydy naapureille ja kutsu heidät kahville. Osallistu eläkeläisten tapaamisiin, käy palvelukeskusten luennoilla, harrastuksissa ja niin edelleen. Mitä aikaisemmin aloitat tämän sosiaalisen elämän vahvistamisen ja uusien tuttavuuksien löytämisen, sitä parempaa vanhuutta itsellesi luot. Jos vaikkapa löydät itsellesi uuden lenkkikaverin läheltä, tulee henkisen puolen lisäksi hoidettua myös fyysistä kuntoa. ”Huomaat kyllä nopeasti eri ryhmissä ja tapaamisissa, että luonnistuuko ystävyys. Varmasti aina jonkun kanssa juttu alkaa luistamaan.” toteaa Eino.

2.     Tee tikusta asiaa vanhoille ystävillesi. Soita, pyydä kahville, ehdota yhteistä visiittiä vaikkapa kirjastossa, taidemuseossa tai muussa mukavassa paikassa. Yleensä aina halukkuutta lähteä on, kunhan joku tekee aloitteen ja ehdottaa näkemistä.

3.     Jos ei seuraa meinaa löytyä, voi aina kääntyä eri ystäväpalveluiden puoleen. Vapaaehtoiset kuten SPR  tai Helsinki Missio auttavat takuulla. Jos haluaa säännöllisen oman luottohenkilön, joka ei vaihdu ja jolta voi toivoa juuri itselle parhaita tapaamisaikoja ja -tekemisiä, sitten luotettavia seuralaisia välittävä yritys toimii apuna varmasti.

Eino oli huolissaan siitä, miten hoivakodissa on vaikeaa saada ystäviä, siellä asuvat kun ovat yleensä aina niin huonokuntoisia, että siinä ei ystävyyksiä enää luoda. Parempikuntoisella asukkaalla päivät ovat tylsiä, kun ei ole juttukaveria. Etenkin tässä tapauksessa ulkopuolisen tahon tuottama ulkoilu-, muistelu- ja virkistysseura on tarpeen. Siksi Einokin halusi vaimolleen tutun ja luotettavan seuran Seuranalta.

Ei muuta kuin hyviä hetkiä sosiaalisen verkoston varmistamiseen!

”Kerro, kuka hyötyy eniten Seuranan palveluista”

Sain taannoin keskustella, Dosentti-ohjelman juontajan Arto Luukkasen kanssa. Esityksen jälkeen sain yhden mukavan yhteydenoton ja yhteydenottaja kysyi, että kenelle ne Seuranan palvelut oikein ovat parhaimmillaan. Kysyjälle vastasin seuraavaa:

1.     Heille, kenellä alkaa ensimmäiset vanhuuden oireet näyttämään merkkejä. Toimintakyky saattaa olla vähän heikentynyt, ensimmäiset sairaudet tulleet esiin, eläkkeelle jäännin jälkeen sosiaalinen elämä kutistunut. Silloin Seuralaisemme tuo parhaan ilon säännöllisillä virkistystapaamisilla, yhteisellä kivalla tekemisellä, jutustelulla ja reippaalla mielellä. Parasta ennaltaehkäisyä toimintakyvyn heikkenemiselle ja mielialan laskulle!

2.      Muistisairas vanhus, joka kokee turvattomuutta kotona. Hän soittaa usein lapsilleen ja kysyy samoja asioita. Hän kaipaa juttuseuraa, asiointiapua ja kokee yksinäisyyttä. Hän arvostaa tuttua, säännöllistä Seuralaista, joka tuo ilon, keskustelut, kahvittelut ja sosiaalisen elämän arkeen.

3.     Perhe asuu kaukana tai elää ruuhkavuosien kiireessä, eivätkä ehdi seniorin luo päivittäin, viikoittain tai välttämättä edes kuukausittain. Meidän hieno yhtenäinen toiminta vanhuksen, perheensä ja Seuralaisen välillä on upeaa yhteydenpitoa, kuulumisten ja toiveiden vaihtoa – ja mikä tärkeintä; vanhukselle merkityksellisiä hetkiä, jotka tuovat ilon ja hyvän mielen elämään.

4.     Elämän viimeiset kuukaudet ja saattohoitovaihe. Seuralaisemme pitää kädestä kiinni, lukee rauhallisella äänellä toivekirjaa, kuuntelee lempimusiikkia puhelimen kautta ja vie ulos nauttimaan omenapuiden kukista. Nämä kiireettömät rauhalliset hetket sairaalassa tuovat rauhallisen ilon. Kiitän Seuralaisiamme näiden arvokkaiden hetkien ja lämpimän tunnelman luomisesta.

5.     Hoivakotiin siirtynyt vanhus. Hoivakotiin muuttaminen on iso juttu, etenkin muistisairaalle! Missä on koti, missä on tutut esineet, missä on huoneeni, missä on perheeni ja missä on vaatteeni jne. Kysymysten määrä on loputon, vanhuksen huoli valtava, kun ei muista tai ymmärrä muuttunutta tilannetta. Tässä kohti Seuralaisemme pitää kädestä, kertoo missä ollaan, käy läpi rauhallisesti paikkaa, läheisten sijaintia, oman huoneen sijaintia jne. Ja mikä ihaninta, vie ulos, tapahtumiin ja muihin tilanteisiin, missä vanhus kokee olevansa edelleen osa yhteiskuntaa. Merkityksellisiä hetkiä parhaimmillaan. Seuralainen myös kertoo omaisille vanhuksen kuulumisista, tarpeista ja muusta tärkeästä sekä antaa heille arvokasta tietoa vanhuksen kotiutumisesta uuteen ympäristöön.

6.     Perheetön vanhus. Tärkeitä ja arvokkaita hetkiä, kun saamme auttaa asioinnissa, pitää vanhuksen puolia, kertoa häntä hoitaville henkilöille kuten lääkärille, kotihoidon edustajalle tai muulle vastaavalle tietoa tilanteestaan, asioita mitä hän ei välttämättä muista sanoa. Kunniahetkiä meille olla isona luottamuksen kohteena.

Tässä muutamia esimerkkejä asiakkaistamme, joille olemme tulleet elämäänsä juuri hyvään hetkeen ja tarpeeseen – ja tehneet työmme sydämellä, merkityksellisyyden tunteen tuomisesta nauttien.

Hiukset kauniiksi papiljottien avulla.
Kukkien poimisen iloa.

Hyvää kesää toivotellen, Mirka

Vanhus haluaa seuraa, miten tuet asiaa lapsena tai lähiomaisena?

Moni vanhus kärsii yksinäisyydestä, vaikka he eivät sitä sanoisikaan perheenjäsenilleen. Heidän sukupolvensa ei ole tottunut valittamaan, ja yksinäisyydestä puhuminenkin voi olla vaikeaa. Oletko sinä kuunnellut tai seuraillut perheenne vanhinta siten, että kaipaisiko hän seuraa arjen iloksi ja virkistykseksi?

Puhelin soi, vastaan ja hiljaisella äänellä esittäytyy eläkeläisrouva, joka oli nähnyt artikkelin Seuranasta ja halusi tilata itselleen palvelun. Kaipasi seuraa arjen iloksi, kun perhe asuu kaukana eivätkä ehdi usein vierailla. Ystävät ovat jo hoivakodissa tai menehtyneet, elämä tuntuu olevan oman kodin seinien sisäpuolella.

Nämä puhelut ovat joka kerta yhtä merkityksellisiä niin vanhukselle kuin minulle. He ovat hyvin avoimina, kertovat tilanteestaan ja kaipaavat nyt apua; juttukaveria, muistelukaveria, asiointikaveria, kahvitteluseuraa, ulkoiluseuraa jne. Vaatii paljon rohkeutta soittaa ja pyytää apua, se ei ole etenkään meille suomalaisille luonteenomaista pyytää jotain itselleen.

Sovimme ilmaisen tutustumiskäynnin. Tässä tapaamisessa käymme läpi niin vanhuksen toiveita palvelulle, kuin toimintamalliamme, kotitalousvähennyksen hyödyntämistä ja monta muuta asiaa. Keskustelemme tarkkaan myös vanhuksen toiveet palvelun sisällöstä ja kirjaamme ne ylös palvelusuunnitelmaa varten. Tärkeintä tapaamisessa on kuitenkin tutustuminen, vanhuksen kysymyksiin vastaaminen sekä hyvän yhteishengen ja luottamuksen syntyminen. Vanhuksella pitää olla turvallinen ja hyvä olo Seuralaisemme kanssa.

Mikäli hänen mahdolliset lapsensa eivät pääse paikalle, otamme toki heidän yhteystietonsa ja soitamme heillekin ja käymme vanhemman tilaaman palvelun läpi. Yleensä lapset ovat hieman yllättyneitäkin vanhemman kokemasta yksinäisyyden tunteesta, hehän eivät lapsilleen valita asioista. Lisäksi yllättyvät myös siitä, että oma vanhempi on näin hienosti itse tarttunut asiaan ja uskaltanut soittaa ja tilata palvelua. Moni kun säästää turhaan tässä elämän vaiheessa, sen sijaan että käyttäisi itselle hyvää mieltä ja virkistystä tuoviin palveluihin rahaa.

Mutta sitten joskus kohtaan myös sen perheenjäsenen, joka kieltää palvelun heti. Näin kävi tämän esimerkin alussa olevan vanhuksen kanssa. Tytär oli sitä mieltä, että rahaa ei tähän käytetä, ja he kyllä hoitavat vanhuksen itse. Ymmärrän toki, että jos palveluihin ei ole ennen käytetty rahaa, se tuntuu tässä tilanteessa uudelta ja vähän ehkä pelottaakin. Yritän kertoa, että kiitos hienon kotitalousvähennyksemme, tuntihinnaksi jää 20 euroa. Eettisesti en voi alkaa väkisin myymään palvelua enkä voi mennä vanhuksen kotiin luonnollisestikaan, vaikka hän sitä haluaisi. Hänen raha-asioistaan huolehtii nyt perhe ja he tekevät päätökset siitä, mitä ostetaan.

Soitan vanhukselle ja kerron nätisti, että tällä kertaa emme voi valitettavasti aloittaa yhteisiä tapaamisia, ja että hän voi jutella tyttären kanssa vielä, että mitä palveluita kaipaisi ja kartoittaisivat yhdessä vaikkapa mahdollisuuksia. Tyttärelle suosittelin myös kolmannen sektorin vapaaehtoisia. He ovat suosittuja: jonoja on, ja eivät voi luvata säännöllistä, tuttua seuraa viikoittain, mutta josko sieltä ensihätä tulisi vanhuksen yksinäisyyden ratkaisuun.

Tilanne tuntuu minusta pahalta. Mietin usein, mitä tälle rouvalle kuuluu ja olisinko voinut jotenkin auttaa yksinäisyyden tunteen vähenemisessä ja piristyksen tuomisessa arkeen.

Onneksi tämä tarina muuten päättyi hyvin! Vajaa kuukausi ensitapaamisestamme puhelin soi, ja tällä kertaa tytär soitti. Hän halusi tavata äitinsä kanssa. Olivat jutelleet avoimesti yksinäisyydestä, ulkoiluseuran kaipuusta ja päättivät tilata sittenkin meiltä vakituisen, tutun seuran äidin iloksi. Tulin niin iloiseksi! Nyt tapaamme viikoittain, aina iloisena ja tarinoita pulputen.

Jos sinä mietit, onko vanhempasi yksinäinen kotona tai hoivakodissa, juttele hänen kanssaan. Kysele, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän toivoo. Ja jos tuntuu, että yksinäisyys vaivaa, hän ei pääse tarpeeksi ulos, hänellä ei ole juttuseuraa tai vaikkapa asiointiapua, soitahan 040-555 3235. Sovitaan veloitukseton tutustumikäynti ja katsotaan toisimmeko juuri me iloa vanhuksesi arkeen.

Aurinkoisia päiviä toivotellen,

Mirka